Ravintokeskustelusta – ovatko asiantuntijat mistään samaa mieltä ?

Kirjoittanut Sami Sundvik

Kun seuraa somessa käytävää ravintokeskustelua akselilla "virallinen puoli" vs. "vaihtoehtoinen puoli, voi helposti hämmentyä ja miettiä ovatko virallista ravitsemussuositusta suosittelevat ja muita ruokavaliomalleja tarjoavat mistään asiasta samaa mieltä.

Jos asiaa katsoo mahdollisimman objektiivisesti, näkemykset eroavat itseasiassa todella vähän – oikeastaan kaikissa pääkohdissa näkemykset ovat lähes identtiset.

Tämän tekstin tarkoituksena on katsoa muutamia ruokavalioon liittyviä pääkohtia ja löytää ne yhtenevät kohdat – ja miettiä miksi joissakin asioissa näkemykset eroavat.

1. Rasvat

Makroravinteisiin (hiilihydraatit, proteiinit, rasvat) liittyen rasvat varmasti kohta, jossa näkemykset näyttävät eniten eroavan toisistaan – mutta tässäkään kohdassa näkemyserot eivät itseasiassa ole kovin suuret.

Ihmisen elimistö tarvitsee päivittäin laadukkaita rasvoja toimiakseen oikein. Karkeana ohjeena voidaan pitää noin grammaa rasvaa per painokilo, tai 30-40 % kokonaisenergiansaannista.

Rasvakeskustelussa terveellisimmiksi rasvoiksi nostetaan yleisesti kylmäpuristettu oliiviöljy, pähkinät ja mantelit sekä avokado. Tällä hetkellä joidenkin tutkijoiden mielenkiinto kohdistuu siihen, perustuuko näiden ruokien terveysvaikutus rasvahappojen suhteita enemmän niiden sisältämiin antioksidantteihin – esimeriksi oliiviöljyn polyfenoleihin. Olipa syy mikä tahansa, näiden ruokien terveellisyydestä ei kukaan asiantuntija ole eri mieltä.

Kotimainen rypsiöljy nousee edelleen esille terveellisimpänä rasvana joidenkin tutkijoiden/asiantuntijoiden suosituksissa.  Tässä kohdassa kannattaa miettiä kuinka paljon kotimaisella elintarviketeollisuudella on tähän vaikutusta.  Jos etsitään esimerkiksi PubMed-tietokannasta tutkimustuloksia rypsiöljystä ja oliiviöljystä, oliiviöljyn terveysvaikutukset ovat aivan ylivoimaiset.

Tyydyttyneet rasvat (punainen liha, voi, kananmunat, kookosöljy, maitorasvat) on varsin yleisesti päästetty pannasta – niiden terveysvaikutus on todennäköisesti neutraali, maitorasvojen kohdalla mahdollisesti jopa positiivinen. Järkevä suositus tyydyttyneille rasvoille on noin kolmasosa rasvojen kokonaismäärästä.

Käytä monipuolisesti rasvoja – laadukasta kylmäpuristettua oliiviöljyä, pähkinöitä ja manteleita, avokadoja, kalaöljyä, kohtuullisesti punaista lihaa (prosessoimatonta) ja kananmunia sekä voita, mahdollisesti myös kookosöljyä (paras paistorasva). Voit halutessasi käyttää myös esimerkiksi kylmäpuristettua hamppuöljyä, avokadoöljyä, macadamiaöljyä ja manteliöljyä.  Kun käytät päivittäin neljää tai viittä erilaista rasvan lähdettä, tarkoista suhteista ei tarvitse huolehtia.

Mitä tahansa rasvaa käytätkin, valitse aina tummaan lasipulloon pullotettu rasva. Kaikki rasvat pilaantuvat muovissa, ja kookosöljy poislukien kaikki rasvat härskiintyvät valon vaikutuksesta.

2. Sokeri

Kohta joka hämmentaa minua eniten – kerron miksi.

Amerikan sydänliiton (AHA)  mukaan sokerinkäytön yläraja aikuisella ihmisellä on 25 grammaa (5 % kokonaisenergiasta) lisättyä sokeria päivässä.

Suomessa tuo yläraja on ravitsemussuosituksen mukaan 50 grammaa (10 % kokonaisenergiasta) päivässä.   Miksi, kuka tästä hyötyy ? Elintarviketeollisuus varmasti, ja lääketeollisuus.

WHO:n mukaan jokainen suomalainen on syönyt vuonna 91,5 grammaa lisättyä sokeria päivässä. Lähes neljä kertaa AHA:n suositteleman määrän.

Suosituksen sokerin osalta pitäisi mielestäni ehdottomasti olla "mitä vähemmän, sitä parempi".

Coca-Cola on ollut mukana rahoittamassa tutkimusta, jossa on mukana Helsingin yliopisto. Jos joku väittää että mikään yritys on mukana rahoittamassa mitään tutkimusta ilman omaa kaupallista intressiä, on kyllä todella naiivi tai yksinkertaisesti typerä.

Se että yliopisto saa rahoitusta elintarvikealan toimijalta (kuten em. Coca-Cola) ei voi olla vaikuttamatta siihen mitä sen edustajat puhuvat tai tekevät – tuleepa rahoitus sitten suoraan tai jonkun toisen yrityksen tms kautta.

3. Luomu, GMO, lisäaineet

Tämä on kohta josta virallisen ja vaihtoehtoisen puolen näkemykset eroavat todennäköisesti eniten toisistaan.

Virallisesti lisäaineista ei ole mitään haittaa, eikä GMO ole ongelma – ja se toinen puoli pitää GMO:ta valtavana uhkakuvana ja lisäaineita aina haitallisina.

Elintarviketeollisuus on valtava business, joka pyrkii maksimoimaan myynnin ja kannattavuuden kaikilla mahdollisilla tavoilla – sama koskee toki kaikkia muitakin liiketoiminan aloja autonrenkaiden myynnistä ompelulankojen valmistukseen.

Itse ostan luomua kun se on järkevän hintaista – ainakin punaisen lihan pyrin ostamaan aina luomuna. En kuitenkaan ole valmis maksamaan luomusta kaksinkertaista hintaa.

Valitettavasti luomu-sertifikaattikaan ei takaa ruoan puhtautta, edes Suomessa. Tiedän että luomuna myydään Suomessakin paljon sellaista, joka ei oikeasti ole luomua. Siksi kannattaa miettiä kuinka paljon kalliimman hinnan luomusta on valmis maksamaan.

Pyrin myös välttämään lisäaineita ja GMO-tuotteita aina kuin mahdollista – eli käytännössä aina.

Lisäaineisiin liittyen, tässä yksi linkki joka kannattaa lukaista

Mieti ja muodosta oma mielipiteesi itse, ja tee ostopäätöksesi sen jälkeen.

4. Ravintolisät

Tämän kohdan kommentteja on helppo väittää liiketoimintani edistämiseksi – päätyöni on kotimaisessa ravintolisiä valmistavassa yrityksessä.  Jos haluat, voit vapaasti jättää tämän kohdan lukematta.

Virallisten ravitsemussuositusten mukaan monipuolinen lautasmallin mukaan koostettu ruokavalio riittää kattamaan kaikkien vitamiinien ja hivenaineiden sekä rasvahappojen saannin.

"Ravitsemussuosistusten mukaisilla ruokavalinnoilla varmistetaan yleisesti ottaen kaikkien ravintoaineiden saanti, eikä ravintilisien käytölle ole yleensä perusteita.

On kuitenkin poikkeuksia, jotka liittyvät tiettyihin väestöryhmiin tai joihinkin ikävaiheisiin. Näitä ryhmiä ja ikävaiheita ovat esimerkiksi raskaus- ja imetysaika, lapset, nuoret ja ikääntyneet, varsinkin laitoksissa asuvat sekä vegaaniruokavaliota noudattavat henkilöt."

Itse suosittelen (budjetin salliessa) ainakin tärkeimpien hivenaineiden ja vitamiinien mittausta verikokein (palveluja tarjoavat mm. MDD-terveyspalvelut ja Antioksidanttikliniikka). Mittaukset antavat sinulle tarkan tiedon oman elimistösi tilasta – sen perusteella on helppo valita käyttöön tarvittavat ravintolisät.  Oman kokemukseni mukaan (reilu 200 testattua asiakasta) vitamiini- ja hivenainepuutoksia on kaikilla.

Jos minulla olisi valta päättää, määräisin yksinkertaiset hivenaine- ja vitamiinimittaukset pakollisena perusterveydenhoitoon. Uskallan väittää että sillä olisi mahdollista saavuttaa vuositasolla valtavat säästöt valtion terveydenhuoltomenoissa.  Jos perusterveydenhoidossa käytettäisiin hivenainemittauksia yhtä yleisesti kuin esimerkiksi kolesterolimittauksia, moni lääkeresepti jäisi määräämättä ja moni lääkkeiden sivuvaikutus kärsimättä.

5. Maidoton ja viljaton ruokavalio ?

Maitotuotteiden ja gluteenia sisältävien viljatuotteiden käyttö on toinen asia joka näyttää jakavan virallisen ja vaihtoehtoisen puolen mielipiteet vahvasti kahtia. Jos ravintosuosituksia lukee, siellä on suosituksena 5-6 dl (vähärasvaisia) maitotaloustuotteita – lähinnä kalsiumin lähteenä.

Moni virallisen puolen edustajakin pitää maitorasvoja uusimman tutkimuksen valossa joko neutraalina tai jopa positiivisia terveysvaikutuksia omaavina, käsitys niiden haitallisuudesta on siis muuttumassa.

Viljatuotteiden kohdalla suositus on naisilla 6 ja miehillä 9 annosta vuorokaudessa.  Tämän suosituksen pitäisi olla jollakin tavalla kulutukseen ja henkilön painoon suhteutettu – pienikokoiselle, ylipainoiselle tai vähän liikkuvalle nuo määrät ovat liian suuria. Paljon liikkuva ihminen tarvitsee paljon hiilihydraatteja, vähemmän liikkuva vähemmän.

Itse suosittelen lähtökohtana aina maidotonta ja viljatonta ruokavaliota.  Moni pääsee eroon erilaisista pienistä ja isommista terveyteen liittyvistä "selittämättömistä" ongelmista.  Maitotuotteiden ja gluteenin yhteyttä tutkitaan moneen sairauteen – ongelma näissä tutkimuksissa on että muuttuvia tekijöitä on niin monta, yhden yksittäisen tekijän määrittäminen ongelman varsinaiseksi syyksi on yleensä hankalaa.

Oheinen kuva lainattu Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan luennolta – viljattomassa ja maidottomassa ruokavaliossa voi siis olla jotain järkeä, kyse ei välttämättä ole pelkästä hippien puuhastelusta ??

En väitä että viljaton ja maidoton ruokavalio olisi kaikkien terveysongelmien taustalla – ei tietenkään ole. Sen kokeileminen ei kuitenkaan maksa mitään, ja sen toteuttaminen on yllättävän helppoa jos sitä on valmis hieman opettelemaan.  Suosittelen kokeilemaan, ilman ennakkoasenteita.

Kuten tekstistä toivottavasti näkee, näkemyserot virallisen ja vaihtoehtoisen puolen välillä ovat itseasiassa jokseenkin marginaalisia.  Virallisen puolen edustajat syyttävät usein lautasmallia kritisoivien toimintaa sillä että he eivät ole perehtyneet ravitsemussuosituksiin riittävän tarkasti nähdäkseen kuinka paljon suositukset tarjoavat joustoa. Tässä kohdassa on pakko esittää pientä kritiikkiä virallisen puolen edustajiin – valitettavan moni heistä kritisoi monen alalla toimivan ravintovalmentajan toimintaa perehtymättä lainkaan siihen, mitä kyseisen henkilön ruokavaliomalli todellisuudessa on.  Esimerkiksi Tomi Kokon LIFW saa aika usein ihan tarpeettomasti paskaa niskaan, vaikka Tomin ravitsemussuositukset ovat mielestäni todella järkevästi rakennettu – ja uskallan väittää ettei suurin osa häntä kritisoivista ole perehtynyt ohjeisiin yksittäisiä FB-päivityksiä enempää.

________

Toivottavasti sait tästä tekstistä jotakin ajateltavaa, mahdollisesti vastauksia siihen miksi kaikki näyttävät olevan kaikesta eri mieltä – eivät tietenkään ole.  Voit kokeilla tästä uusia ideoita, tai jos jutut eivät sovi omaan ajatusmaailmaasi, jätä kokeilematta.

17.12.16
Kirjoittanut Sami Sundvik