Kaikkeen löytyy vastaus...

[Lexa]

Mistä tulee sanonta voi perseensuti?

Vastaus:

Perseen suti oli yleisesti käytössä ainakin 1880 luvulle saakka
Kymenlaaksossa ja Karjalassa. Tiettävästi sitä käytettiin myös jonkin
verran Kanta-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa.

Siihen aikaa maaseudulla tarpeet tehtiin usein niin sanotusti "nurkan
taakse". Varsinkin palvelusväki kävi asioilla ulkorakennuksen takana.
Paikalle oli yleensä rakennettu riuku, jotta myös isomman asian eli
ulostamisen suorittaminen oli mahdollista.

Vessapaperi oli tuntematon ylellisyystarvike sen ajan maaseudulla.
Metsässä takamus pyyhittiin luonnollisesti sammaleeseen. Huusissa oli
joko varattu sammalta tai peräti sanomalehden riekaleita. Pärekin
kelpasi pyyhkimiseen. Nurkan takana näiden pyyhkimistarpeiden
säilyttäminen olisi ollut vaikeaa ja niinpä käytettiin pehmeää ja
tuuheaa lyhyt vartista harjaa peräaukon puhdistamiseen. Perseen suti,
tai pers suti tunnettiin myös nimellä perskä. Se laitettiin
hirrenrakoon kuivamaan ja odottamaan seuraavaa käyttäjää. Tämä sitten, ennen kuin
harjasi oman ahterinsa puhtaaksi, kopautti harjaa seinää vasten jotta
siihen kiinni kuivaneet ulostekikkareet tippuivat pois.

Nykyään käytetty sanonta "Voi perseen suti" viittaa juuri siihen, että
suti on joko liian tahmea puhdistuakseen tai se oli pudonnut niin
kauas, että tarpeillaan istuja ei siihen ylettynyt. Hänen olisi siis
kiskottava vaatteet sottaiset takamuksen päälle, ja sekös harmitti. Harmittavaa
asiaa "perseen sudilla" tarkoitetaan nykyäänkin, vaikka pylly olisikin
puhdas.

Mistä tulee sanonta tuhannen pillun päreinä?


Pillun päreitä käytettiin vielä 1800-luvulla, ennen laudeliinojen
keksimistä, saunoissa naisten alapään suojana. Ymmärrettävistä syistä
olosuhteet maaseudulla olivat tuolloin hygienian kannalta erittäin
puutteelliset, eivätkä mieheet yleensä käyneet "esipesussa" ennen
lauteille istumista. Lauteet siis suorastan kuhisivat erilaisia mikrobeja ja
bakteereita, varsinkin koliformisia bakteereita.

Pillun päreet eli "vitukkeet", kuten niitä tuolloin kutsuttiin, tehtiin
tavallisista männyistä vuolluista päreistä muotoilemalla ne naisen omien
muotojen ja käyttötarkoituksen mukaan. Luonnollisesti ne olivat alussa
puunvärisiä, mutta muuttivat sitten väriään mitä enemmän niitä käytettiin.
Ihan  pärekaton harmaiksi ne eivät sentään ehtineet.

Sanonta "tuhannen pillun päreiksi" on syntynyt luonnollisesti, kun miehet
ovat arvioineet puun kokoa ja sen riittävyyttä erilaisiin
käyttötarkoituksiin. Naisille varattiin tietysti oma puu vitukkeisiin eli
pillun päreisiin. "Tuo mänty riittää varmasti tuhannen pillun päreiksi",
on varmasti ollut tuttu sanonta metsissä eri puolilla  Suomea.

Nyt siis tiedätte vastaukset kahteen varsin visaiseen knoppikysymykseen,
joilla voitte häikäistä kaverinne seuraavan ryyppyreissun paskanjauhanta vaiheessa.

[Betonishamaani]

Nyt tiedän tämänkin...

[nyyyps]

No voi perssuti.

[NaiNeN]

Wau, mielenkiintoista 

[Bobo]

OK 

[Dakota]

Taas ollaan vähän viisaampia.

[Pyöveli]

Tämän foorumin sivistävä vaikutus tuli taas todistettua 

[Arab]

En löydä noita muita juttuja, ja muistan ainoastaan mitä Paskanmarjat tarkoittaa, eli vuonna kivi ja keppi ihmiset ei osannu pyyhkiä perseitä, varsinki miehillä oli pitkät perskarvat, johon paskat jäi sitte roikkumaan ja niistä tuli paskanmarjoija.

Ihku on muuten joku syylä hevosen peniksessä tai jotain...

IhQ Daa

[=Juku=]

Noihin paskanmarjoihin on myös syyllistetty puolukoita.

[jta]

Nostellaanpas ettei pääse knoppitieto unehtuun.