- Welcome to ApacheFoorumi.
News:
Apachefoorumi Twitterissä:
https://twitter.com/apachefoorumi
Posted by jta
- Wed 11.10.2017 19:40:42 (UTC+0300)Että tämmöstä. 
Posted by Kossu69
- Wed 18.02.2009 01:13:35 (UTC+0200)"mobilaattia suoraan faginaan niin ei tartte lapsia ees miettiä.. mut jos tulee vauva siltikin niin lupaan ettei oo hääppösen näkönen"
Jambezzzz
Aivan kuningas vastaus
Jambezzzz
Aivan kuningas vastaus
Posted by Señorita iCola
- Sat 14.02.2009 10:02:12 (UTC+0200)Quote from: omglolnoob on Sat 14.02.2009 03:17:17 (UTC+0200)Asiat on hyvä laittaa tärkeysjärjestykseen
http://www.fmylife.com/miscellaneous/34266
Posted by nyyyps
- Sat 14.02.2009 03:17:17 (UTC+0200)Posted by Masa
- Thu 27.03.2008 12:36:59 (UTC+0200)No jos on äässissä kerran kipua, niin miksei sinne mobilatiakin vois laittaa
Posted by tikru19
- Thu 27.03.2008 11:08:24 (UTC+0200)Quote from: Masa on Thu 27.03.2008 07:22:43 (UTC+0200)minäpäs kuulinkin eräänä päivänä kivan tarinan mobilatista ja sen käytöstä anaaliseksissä vahingossa
Mobilat näemmä auttaa kaikkiin vaivoihin
ei pitäisi pitää mobilatia ja liukuvoidetta vierekkäin oli tullu tytöltä yöllä vähän kakat "pöksyyn". varmaan mukavaa herätä yltäpäältä paskassa Posted by nyyyps
- Thu 27.03.2008 11:04:04 (UTC+0200)Kun vain sitä osaa oikein käyttää. Pakko myöntää, että taidan olla kalkkiintunut pahasti, kun huomattavasti minua teini-ikäisempien pitäisi neuvoa, kuinka sitä sitten loppujen lopuksi käytetään sukupuolinussinnassa. 
Posted by Masa
- Thu 27.03.2008 07:22:43 (UTC+0200)Mobilat näemmä auttaa kaikkiin vaivoihin 
Posted by nyyyps
- Wed 26.03.2008 23:13:16 (UTC+0200)Hui hai... Informaation valtaväylällä viisastuu... Hyviä trollejakin seassa.
http://www.apinat.fi/forum/24/6337/
http://www.apinat.fi/forum/24/6044/
http://www.apinat.fi/forum/24/5971/
http://www.apinat.fi/forum/24/5880/
Hyviä trollejakin seassa.http://www.apinat.fi/forum/24/6337/
http://www.apinat.fi/forum/24/6044/
http://www.apinat.fi/forum/24/5971/
http://www.apinat.fi/forum/24/5880/
Posted by Odai
- Wed 26.03.2008 22:09:50 (UTC+0200)Posted by Jarre
- Wed 27.02.2008 23:55:11 (UTC+0200)Quote from: kulli paavo on Wed 27.02.2008 08:28:08 (UTC+0200)Juu, todella oudot, ei kai nyt vanhemmat oo ikinä nussinu...
Oudot vanhemmat
Posted by paavo
- Wed 27.02.2008 08:28:08 (UTC+0200)Oudot vanhemmat
Posted by nyyyps
- Tue 26.02.2008 21:02:34 (UTC+0200)Hö. Minun mielestä ei kyllä ole tippaakaan kummallista, että minun vanhemmat sukupuolinussii. Kännissä niistä ei kyllä kumpikaan ruukaa olla.
Posted by paavo
- Sat 09.02.2008 18:04:33 (UTC+0200)buu_buu 12:01 (1 / 6)
Mun vanhemmat aina kännää viikonloppusin.. tää ärsyttää mua tosi paljon, eikä ne usko jos sanon asiasta niile. sitte ne vielä alkaa naimaan joskus, kuinka saada tää helvetti loppumaan?!
Leijona 12:02 (2 / 6)
Kannattaa puhua jollekin luotettavalle aikuiselle, esimerkiksi terveydenhoitajalle. Hän auttaa sinua.
varsa 12:03 (3 / 6)
Huh. Aika paha. Mäkään en pidä sun vanhemmista jos ne on tollasia.
valve57 12:07 (4 / 6)
yhyy äiti ja isi panee tää on yhtä helvettiä ei mun vanhemmat voi panna
Tsiki 12:09 (5 / 6)
älä valita sä et ois tässä maailmassa jos ne ei ois sillon nainu
No joo kyllähän toi kännääminen ihan hirveetä on ei voi muuta sanoo...
T: isäni on juoppo
Missy_69 12:44 (6 / 6)
No onko teistä kivaa jos vanhempanne nais teijä edessä?
En tiiä tarkottiko keskustelun aloittaja tätä mutta varmasti sitä et ne panee sillo ku hän on kotona, ei se muuten siit tietäis!
Mun vanhemmat aina kännää viikonloppusin.. tää ärsyttää mua tosi paljon, eikä ne usko jos sanon asiasta niile. sitte ne vielä alkaa naimaan joskus, kuinka saada tää helvetti loppumaan?!
Leijona 12:02 (2 / 6)
Kannattaa puhua jollekin luotettavalle aikuiselle, esimerkiksi terveydenhoitajalle. Hän auttaa sinua.
varsa 12:03 (3 / 6)
Huh. Aika paha. Mäkään en pidä sun vanhemmista jos ne on tollasia.
valve57 12:07 (4 / 6)
yhyy äiti ja isi panee tää on yhtä helvettiä ei mun vanhemmat voi panna
Tsiki 12:09 (5 / 6)
älä valita sä et ois tässä maailmassa jos ne ei ois sillon nainu
No joo kyllähän toi kännääminen ihan hirveetä on ei voi muuta sanoo...T: isäni on juoppo
Missy_69 12:44 (6 / 6)
No onko teistä kivaa jos vanhempanne nais teijä edessä?
En tiiä tarkottiko keskustelun aloittaja tätä mutta varmasti sitä et ne panee sillo ku hän on kotona, ei se muuten siit tietäis!
Posted by paavo
- Thu 24.01.2008 15:39:55 (UTC+0200)Ensimmäinen muskottipähkinä- päivänsini-kokeiluni...
Olin kuullut juuri muutama päivä sitten yhdeltä kaverilta päivänsinestä ja
sen vaikutuksista. Kuulin samalla myös muskottipähkinästä. No menin sitten
saman tien ostamaan päivänsini-siemeniä ja ajattelin popsia ne perjantaina
kun oli luvassa bileet yhden kaverin luona. No kun perjantai-ilta tuli ja
oli aika lähteä, tajusin että en ollut valmistanut siemeniä vielä. Pesin ne
yhtäkkiä kotona mutta en voinut jauhaa niitä koska en löytänyt oikeanlaisia
välineitä. Siinä kaappeja tutkiessani yhtäkkiä tajusin, että meillä voisi
olla muskottipähkinää. Ja olikin. Enempää ajattelematta otin sitä kämmenelle
noin pari teelusikallista ja söin veden kanssa. Maku oli järkyttävä. Sitten
lähdin niihin bileisiin ja otin siemenet mukaan ihan varmuuden vuoksi,
ajattelin kuitenkin etten sittenkään söisi niitä sinä iltana. No bileissä
kaikki ryyppäs, mäkin halusin pääni sekasin. Aattelin sitten että syön ne
siemenet. Pureskelen ne vaan tarpeeksi pieneksi kuten mua oli neuvottu.
Tiesin myös että ne saattavat alkaa vaikuttamaan vasta neljänkin tunnin
päästä. Noin puolen tunnin kuluttua tuli lievä mahakipu. Sen jälkeen alkoi
huono olo hiipiä pikkuhiljaa. Päätimme lähtee bileistä yhteen diskoon.
Lähdimme kävelemään (itse asiassa juoksemaan ku oli vähän kiire)
bussipysäkille. Mulla oli huono olo ja linkkarissa se vaan paheni.
Loppumatka oli yhtä tuskaa, istuin muovipussi kädessä valmiin yrjöämään joka
vitun töyssyn tai kuopan kohdalla (ja niitä oli paljon!) Kaikkein pahin
oksetuskohtaus tuli pari pysäkinväliä ennen diskoa. En saanut happee
kunnolla, täytyi hengittää ihan suu auki. Kaverien henki haisi viinalle ja
jo se sai minut melkein oksentamaan. Lopulta päästiin ulos ja paha olo
hiukan helpotti. Käveltiin diskoon ja siellä mulla ei ollut enää huono olo.
Itse asiassa olo oli sellanen raukee, rauhallinen ja onnellinen. Musiikki
oli upeeta ja diskovalot sai mut ihan sekasin. Itse diskosta en muista
oikein mitään, sen muistan että mä bailasin ja sieltä tuli Prodigyn Voodoo
People ja mä luulin olevani jossain ihme shamaanikylässä...!?! Ja sen muistan
et mun kädet tuntu ihmeen painavilta je semmosilta et niissä ois kauhee
paine. Katoin sormiini ja järkytyin, ne oli iha ÄLYTTÖMÄN turvonneet!
Sormuksii oli turha ees yrittää pois. Pelkäsin et mun sormet poksahtaa kohta
halki tai jotain. Pääkin tuntu tosi raskaalta ja tuntu etten ois jaksanu
kannatella sitä. Sit me lähettiin johonki aikaan pois sieltä takasin niihin
bailuihin ja mä luulin et okei, se oli siinä. Sanoin kavereillekin et en
suosittele niiden syömistä, ei se niin hienoo ollut ja se paha olo oli niin
tuskaa et ei se voita sitä. No, bileissä mua lähinnä nukutti, sain sielläkin
vielä yhden pienen pahoinvointikohtauksen mut se meni äkkiä ohi. Kun partyt
oli ohi, lähettiin bussilla kotiin päin. Kukaan ei huomannu kattoo mun
silmiä... Pääsin kotiin ja katoin heti ovelta et näytän jotenki oudolta. Menin
suorix vessaan ja pesin meikkejä pois ja tajusin. Mun pupillit oli iha
valtavat. Väriä ei näkyny silmistä ku ehkä millin verran. Ja ku katoin
valoon ni ne ei pienentyny ku ehkä puol milliä. Mä näytin iha joltai vitun
ufolta...! Sit mulle iski paniikki. Mun äiti oli epäilly aikanaan et mä käytän
huumeita (kannabista) ja kerran se löysi multa piipunki mut se jäi sillon
siihe. Joka kerta ku mä tuun kotiin ni se haluu kattoo mun silmät et ne on
iha OK. Ja nyt se istu tuolla ruokapöydässä ja odotti mua syömään. Kaiken
lisäks se oli vielä sairaanhoitaja ja tiesin et se huomaa varmasti. Mun olo
alko tuntuu ihan ihmeelliseltä. Olo oli semmonen turvonnut ja puutunut. Mun
korvat oli lukossa. Mä en niinku nähny kunnolla, kaikki näkyi niinku jonkun
lasinpohjan läpi. Ja tää on vaikee selittää mut iha kun mä en olis itte
ohjannu liikkeitäni vaan joku muu ja mun aivot ei pysyny mun liikkeissä
mukana. Siitä oli viis tuntia ku olin syöny ne siemenet. Tajusin
järkytyksekseni et nyt ne alko vasta kunnolla vaikuttaa... Menin huoneeseeni
ja puin yöpuvun päälleni. Sit menin takasin vessaan. Olin ihan paniikissa
enkä pystyny ajattelemaan ees selvästi. No sit menin syömään ja tuntu et mun
kädet olis tärissy iha saatanasti. Äiti kyseli jotain ja mä yritin keskittyy
tosi kovasti etten sanos mitää tyhmää ja utopistista. Mä en kuullu kunnolla
enkä kuullu omaa ääntäni hyvin ja huusin just sen takii ku mun korvat oli
lukossa. Sit mä lähdin siitä ja yritin kattella muualle mut sit meen äiti
käski mun näyttää silmiini. Olin nii paniikissa et tärisin. Katoin sitä
silmiin ja sanoin et mitä niistä. Lähdin siitä ja menin saman tien
huoneeseeni ja pistin oven lukkoon. Olin iha varma et nyt se passittaa mut
huumetestiin enkä ollu varma et mitä niissä näkyis. Olin poltellu pari
päivää sitten hasista ja pelkäsin lähinnä et se näkyis niissä. Rupesin
nukkumaan ja pelkäsin niin paljon pimeessä huoneessani et ihme etten kuollu
sydäriin. Mietin pääni puhki selityksiä mitä mä sanon sille aamusti niistä
silmistä. Ainiin kato unohdin kertoo et olin aamulla lähdössä laskittelemaan
yhen kaverin kans ja mun piti herätä puol kuudelta... Kello oli nyt jotai puol
kaks. Toivoin niin paljon et mun silmät ois iha normaalit aamulla ku herään.
Mun olo oli sellanen tosi taiteellinen ja luova, mun päähä tuli mieleen
kaikkia tosi hyviä ruonoja ja tesktejä mut en jaksanu kirjottaa niitä. Mut
sit mä nukahdin. Muistan et mä näin paljon unia mut en ala kertomaan niistä
koska siihen menisi paljon aikaa. Ne oli tosi värikkäitä, sykkiviä ja
epäloogisia. Jotkut oli painajaisia ja jotku tosi hienoja. Painajaiset oli
kyllä tosi kamalia kun en uskaltanu enää pistää silmiäni kiinni ku pelkäsin
nii paljon. Heräilin tosi paljon sillai säpsähtäen. Herätyskello soi aamusti
ja mä katoin silmiäni. Pupillit oli vieläki isot ja olo oli aivan
samanlainen ku ennen nukkumaanmenoa. Paniikki iski taas. Menin alakertaan ja
yritin syödä mut mikään ei menny alas. Yritin olla kattomatta äitiä silmiin.
Se ei sanonu mulle mitään eilisillasta!!! Aattelin et se ei voi olla
mahdollista, sen oli ollu pakko huomata... Mut se ei oo tähän päivään mennessä
sanonu mitään. Se ei sit huomannu. No sit mä lähdin sinne laskittelemaan.
Matkalla kuuntelin Doorsin The Endiä ja fiilikset oli upeet. Joskus sit
siinä aamupäivällä vaikutuset hiipu pikkulhiljaa ja olo oli vaan väsyny.
Että se siitä.
Sillon yhteen aikaan tota iltaa sanoin et en enää IKINÄ, varmasti, ota noita
siemenia enää. Mut aatelkaa, kun ne vaikutukset alko kunnolla, ne oli NIIN
hienoja et mä oon valmis kokemaan sen tuskan, sen huonon olon uudestaan et
saisin kokea edes jotain niin hienoa. Pidän vaan huolen siitä et kun se
huono olo tulee, mä en oo just sillon linkkarissa...
Peace & Love!!!
Kukkaistyttö
Olin kuullut juuri muutama päivä sitten yhdeltä kaverilta päivänsinestä ja
sen vaikutuksista. Kuulin samalla myös muskottipähkinästä. No menin sitten
saman tien ostamaan päivänsini-siemeniä ja ajattelin popsia ne perjantaina
kun oli luvassa bileet yhden kaverin luona. No kun perjantai-ilta tuli ja
oli aika lähteä, tajusin että en ollut valmistanut siemeniä vielä. Pesin ne
yhtäkkiä kotona mutta en voinut jauhaa niitä koska en löytänyt oikeanlaisia
välineitä. Siinä kaappeja tutkiessani yhtäkkiä tajusin, että meillä voisi
olla muskottipähkinää. Ja olikin. Enempää ajattelematta otin sitä kämmenelle
noin pari teelusikallista ja söin veden kanssa. Maku oli järkyttävä. Sitten
lähdin niihin bileisiin ja otin siemenet mukaan ihan varmuuden vuoksi,
ajattelin kuitenkin etten sittenkään söisi niitä sinä iltana. No bileissä
kaikki ryyppäs, mäkin halusin pääni sekasin. Aattelin sitten että syön ne
siemenet. Pureskelen ne vaan tarpeeksi pieneksi kuten mua oli neuvottu.
Tiesin myös että ne saattavat alkaa vaikuttamaan vasta neljänkin tunnin
päästä. Noin puolen tunnin kuluttua tuli lievä mahakipu. Sen jälkeen alkoi
huono olo hiipiä pikkuhiljaa. Päätimme lähtee bileistä yhteen diskoon.
Lähdimme kävelemään (itse asiassa juoksemaan ku oli vähän kiire)
bussipysäkille. Mulla oli huono olo ja linkkarissa se vaan paheni.
Loppumatka oli yhtä tuskaa, istuin muovipussi kädessä valmiin yrjöämään joka
vitun töyssyn tai kuopan kohdalla (ja niitä oli paljon!) Kaikkein pahin
oksetuskohtaus tuli pari pysäkinväliä ennen diskoa. En saanut happee
kunnolla, täytyi hengittää ihan suu auki. Kaverien henki haisi viinalle ja
jo se sai minut melkein oksentamaan. Lopulta päästiin ulos ja paha olo
hiukan helpotti. Käveltiin diskoon ja siellä mulla ei ollut enää huono olo.
Itse asiassa olo oli sellanen raukee, rauhallinen ja onnellinen. Musiikki
oli upeeta ja diskovalot sai mut ihan sekasin. Itse diskosta en muista
oikein mitään, sen muistan että mä bailasin ja sieltä tuli Prodigyn Voodoo
People ja mä luulin olevani jossain ihme shamaanikylässä...!?! Ja sen muistan
et mun kädet tuntu ihmeen painavilta je semmosilta et niissä ois kauhee
paine. Katoin sormiini ja järkytyin, ne oli iha ÄLYTTÖMÄN turvonneet!
Sormuksii oli turha ees yrittää pois. Pelkäsin et mun sormet poksahtaa kohta
halki tai jotain. Pääkin tuntu tosi raskaalta ja tuntu etten ois jaksanu
kannatella sitä. Sit me lähettiin johonki aikaan pois sieltä takasin niihin
bailuihin ja mä luulin et okei, se oli siinä. Sanoin kavereillekin et en
suosittele niiden syömistä, ei se niin hienoo ollut ja se paha olo oli niin
tuskaa et ei se voita sitä. No, bileissä mua lähinnä nukutti, sain sielläkin
vielä yhden pienen pahoinvointikohtauksen mut se meni äkkiä ohi. Kun partyt
oli ohi, lähettiin bussilla kotiin päin. Kukaan ei huomannu kattoo mun
silmiä... Pääsin kotiin ja katoin heti ovelta et näytän jotenki oudolta. Menin
suorix vessaan ja pesin meikkejä pois ja tajusin. Mun pupillit oli iha
valtavat. Väriä ei näkyny silmistä ku ehkä millin verran. Ja ku katoin
valoon ni ne ei pienentyny ku ehkä puol milliä. Mä näytin iha joltai vitun
ufolta...! Sit mulle iski paniikki. Mun äiti oli epäilly aikanaan et mä käytän
huumeita (kannabista) ja kerran se löysi multa piipunki mut se jäi sillon
siihe. Joka kerta ku mä tuun kotiin ni se haluu kattoo mun silmät et ne on
iha OK. Ja nyt se istu tuolla ruokapöydässä ja odotti mua syömään. Kaiken
lisäks se oli vielä sairaanhoitaja ja tiesin et se huomaa varmasti. Mun olo
alko tuntuu ihan ihmeelliseltä. Olo oli semmonen turvonnut ja puutunut. Mun
korvat oli lukossa. Mä en niinku nähny kunnolla, kaikki näkyi niinku jonkun
lasinpohjan läpi. Ja tää on vaikee selittää mut iha kun mä en olis itte
ohjannu liikkeitäni vaan joku muu ja mun aivot ei pysyny mun liikkeissä
mukana. Siitä oli viis tuntia ku olin syöny ne siemenet. Tajusin
järkytyksekseni et nyt ne alko vasta kunnolla vaikuttaa... Menin huoneeseeni
ja puin yöpuvun päälleni. Sit menin takasin vessaan. Olin ihan paniikissa
enkä pystyny ajattelemaan ees selvästi. No sit menin syömään ja tuntu et mun
kädet olis tärissy iha saatanasti. Äiti kyseli jotain ja mä yritin keskittyy
tosi kovasti etten sanos mitää tyhmää ja utopistista. Mä en kuullu kunnolla
enkä kuullu omaa ääntäni hyvin ja huusin just sen takii ku mun korvat oli
lukossa. Sit mä lähdin siitä ja yritin kattella muualle mut sit meen äiti
käski mun näyttää silmiini. Olin nii paniikissa et tärisin. Katoin sitä
silmiin ja sanoin et mitä niistä. Lähdin siitä ja menin saman tien
huoneeseeni ja pistin oven lukkoon. Olin iha varma et nyt se passittaa mut
huumetestiin enkä ollu varma et mitä niissä näkyis. Olin poltellu pari
päivää sitten hasista ja pelkäsin lähinnä et se näkyis niissä. Rupesin
nukkumaan ja pelkäsin niin paljon pimeessä huoneessani et ihme etten kuollu
sydäriin. Mietin pääni puhki selityksiä mitä mä sanon sille aamusti niistä
silmistä. Ainiin kato unohdin kertoo et olin aamulla lähdössä laskittelemaan
yhen kaverin kans ja mun piti herätä puol kuudelta... Kello oli nyt jotai puol
kaks. Toivoin niin paljon et mun silmät ois iha normaalit aamulla ku herään.
Mun olo oli sellanen tosi taiteellinen ja luova, mun päähä tuli mieleen
kaikkia tosi hyviä ruonoja ja tesktejä mut en jaksanu kirjottaa niitä. Mut
sit mä nukahdin. Muistan et mä näin paljon unia mut en ala kertomaan niistä
koska siihen menisi paljon aikaa. Ne oli tosi värikkäitä, sykkiviä ja
epäloogisia. Jotkut oli painajaisia ja jotku tosi hienoja. Painajaiset oli
kyllä tosi kamalia kun en uskaltanu enää pistää silmiäni kiinni ku pelkäsin
nii paljon. Heräilin tosi paljon sillai säpsähtäen. Herätyskello soi aamusti
ja mä katoin silmiäni. Pupillit oli vieläki isot ja olo oli aivan
samanlainen ku ennen nukkumaanmenoa. Paniikki iski taas. Menin alakertaan ja
yritin syödä mut mikään ei menny alas. Yritin olla kattomatta äitiä silmiin.
Se ei sanonu mulle mitään eilisillasta!!! Aattelin et se ei voi olla
mahdollista, sen oli ollu pakko huomata... Mut se ei oo tähän päivään mennessä
sanonu mitään. Se ei sit huomannu. No sit mä lähdin sinne laskittelemaan.
Matkalla kuuntelin Doorsin The Endiä ja fiilikset oli upeet. Joskus sit
siinä aamupäivällä vaikutuset hiipu pikkulhiljaa ja olo oli vaan väsyny.
Että se siitä.
Sillon yhteen aikaan tota iltaa sanoin et en enää IKINÄ, varmasti, ota noita
siemenia enää. Mut aatelkaa, kun ne vaikutukset alko kunnolla, ne oli NIIN
hienoja et mä oon valmis kokemaan sen tuskan, sen huonon olon uudestaan et
saisin kokea edes jotain niin hienoa. Pidän vaan huolen siitä et kun se
huono olo tulee, mä en oo just sillon linkkarissa...
Peace & Love!!!
Kukkaistyttö