jta:n harrastenurkkaus

[=Juku=]

Spoiler

TS 28.8.2016
Maakaasua Muhoksen muodostelmasta

Suomessa on viime vuosina perustettu kymmenittäin paikallisia uusiutuvan energian hankkeita palvelemaan ennen kaikkea maatalouden tarpeita.

Oulun eteläpuolella sijaitsevalle Tyrnävälle on viime vuoden lopulla alkaneeseen Biopilotti-hankkeeseen liittyen muun muassa mallinnettu hevosen lantaa sekä maa- ja metsätalouden sivujakeita kaasuttavaa biovoimalaa. Hevosenlanta ja kuivike ovat hankkeen perustelujen mukaan hyvä energian lähde, samoin kuin perunajäte.

Samanaikaisesti Tyrnävän peltojen alla kuplii luonnostaan maakaasu – pääosin metaani. Sitä hyödynnettiin alueen maatiloilla yli 40 vuoden ajan 1960-luvulle saakka rakentamalla kaivojen päälle yksinkertaisia kaasukelloja. Tyrnävän kaasu on koostumukseltaan lähes samanlaista kuin Venäjältä tuotava maakaasu.

Metaania johdettiin maataloissa letkuilla talouskäyttöön ja valaistukseen, samoin kuin Pohjois-Hollannin nummilla oli tehty parin vuosisadan ajan. Kaasua hyödynnettiin pienimuotoisesti myös Muhoksen tienoilla.

Ilmainen maakaasu kelpasi Tyrnävällä siihen asti, kunnes sähköistys saavutti kaikki taloudet.
Muhoksen muodostuma on Oulujoen eteläpuolinen pitkä sedimenttikivialue, joka on säilynyt kulutukselta suojassa graniittisen peruskallion vajoamassa. Sedimenttikiviä muodostuu irtaimien maalajien kovettuessa.

Muodostuma ulottuu Temmekselle, Liminkaan, Lumijoelle ja Hailuotoon asti.

Tyrnävän maakaasun vakava tutkiminen taloudellisessa mielessä loppui Suomessa jo 1970-luvulla. Maakaasua ei tavallisesti oteta huomioon selvitettäessä lähi­energian mahdollisuuksia.

Puoli vuosisataa sitten tilanne oli toinen. Silloin uskottiin jopa öljyn esiintymiseen Muhoksen muodostumassa. Vuonna 1960 Limingan Tupoksessa tehtiin 1?021 metrin syväkairaus, jossa graniittinen kallioperä saavutettiin vähän alle kilometrin syvyydessä.

Maan kerroksista saatiin tietoa, mutta öljyä ei reiästä tullut. Myöhemmin porattiin myös Muhoksella, mutta silloin osuttiin paineiseen vesisuoneen, ja maata sortui.

Biopilotti-hankkeen esittelyssä maakaasua ei mainita, mutta projektipäällikkö Ilkka Kovalainen sanoo, että sen esiintyminen ja käyttömahdollisuudet kannattaa tässä yhteydessä selvittää. Tyrnävällä rapakot kuplivat yhä keväisin ja kaivoista tulee kaasua.

–?Hajautettu kaasuverkko on teknisesti suhteellisen helppo rakentaa, ja siihen saa myös luvat, toisin kuin sähköverkkoon, hän sanoo.

–?Maatilat eivät voi toimia operaattoreina, koska vähänkin tuottavampi energiabisnes tappaa helposti muut avustukset. Asioita hoitamaan pitäisi perustaa oma yritys. En näe estettä kaasun hyödyntämiselle, jos sitä vain saadaan maasta riittävästi.

Tyrnävällä kaasua on tavattu vain muutaman kymmenen metrin syvyydestä, jolloin kalliita syväporauksia ei välttämättä tarvittaisi. Tiiviiden, paikoitellen geelimäisten savikerrosten takia kaasut eivät ole päässeet haihtumaan ilmakehään.

Metaanin osuus Tyrnävän maakaa­sussa, ?85–89 prosenttia, on paljon suurempi kuin mätänemisen kautta syntyvässä biokaasussa yleensä. Mittausten mukaan kaasua saatiin yhdestä kaivosta enimmillään 12 litraa tunnissa.

–?Savikerrosten väliset paksut hiesu- ja hietakerrokset toimivat maanalaisina kaasujohtoina ja -säiliöinä, koska kaasupitoinen pohjavesi pääsee niitä pitkin liikkumaan ja kerääntymään niihin, kirjoitti tutkija Aulis Heikkinen Geologi-lehdessä 1972.

Lanta- ja perunakaasutuksen lopputulokset sekä pohjavesien mukana liikkuva metaani olisi mahdollista johtaa samoihin keräys­tankkeihin. Kaasua varten porattavista rei'istä voisi ehkä hyödyntää myös maalämmön.

Tarkkaa tieteellistä perustutkimusta joka tapauksessa kaivataan. Alue olisi syytä kartoittaa nykymenetelmin kaasujen osalta ja tutkia, millaisia kustannuksia ja ympäristövaikutuksia maaperän metaanin talteenotto biokaasutuksen tueksi aiheuttaisi.

Yksi Suomen johtavista syväkaasujen asiantuntijoista on Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tutkija Riikka Kietäväinen. Hän viimeistelee artikkelia Suomessa tehdyistä metaanitutkimuksista.

Kietäväinen pitää Muhoksen muodostumaa maamme mittakaavassa poikkeuksellisena, mielenkiintoisena ja ehdottomasti tutkimisen arvoisena, mutta ilman riittävää rahoitusta ei mitään näin mittavaa voi aloittaa.

–?Tyrnävä ja Muhos ovat Suomessa ainoita paikkoja, joissa omaa maakaasua on pienimuotoisesti hyödynnetty ja osoitettu, että se on ylipäätään mahdollista. Oletettavasti kaasua voi löytyä muiltakin muodostuman paikkakunnilta, joissa olosuhteet ovat suurin piirtein samanlaiset, mutta tästä emme tiedä mitään varmaa, Kietäväinen arvioi.

Suomeen maakaasua Venäjältä tuovassa Gasumissa ollaan tietoisia Muhoksen muodostelmasta. Sitä ei kuitenkaan ole tutkittu sitten 1960–70-lukujen.

–?Sellainen käsitys on, että määrät ovat suhteellisen pieniä, eikä laaja kaupallinen hyödyntäminen ole kannattavaa, toteaa Gasumin maakaasuliiketoiminnan johtaja Jouni Haikarainen.

Verrattuna Siperiasta tuotuihin kaasumääriin Muhoksen muodostelman kaasumäärät ovat pieniä.

Haikarainen huomauttaa, että paikallisesti esiintymää voitaisiin hyödyntää, mutta turvallisuus voi olla ongelma.

–?Siinä on omat haasteensa, kun maa­perästä pulppuaa kaasua hallitsemattomasti. Kalevan vanha juttukin kertoo, kuinka hella oli lentänyt paikoiltaan.

Entä voisiko maakaasua löytyä Varsinais-Suomesta esimerkiksi Turun seudun savikerrostumien alta?

–?Täältä ei löytyisi Muhoksen tapaisia laajoja kerrostumia, jotka ovat satojen metrien paksuisia.

Räsäsen mukaan lähin paikka, josta löytyy vastaavankaltaisia kerrostumia kuin Muhoksella, on Satakunta. Siellä kerrostumat ovat kuitenkin hiekkakiveä, jossa ei ole orgaanista ainesta, josta metaania voisi syntyä.

Myös Räsänen arvioi, ettei Muhoksen muodostuma riittäisi laajasti hyödynnettäväksi, vaan korkeintaan pieni­muotoiseen paikalliseen käyttöön, jos metaania pystyttäisiin paikallistamaan huomattavia määriä.? Hän arvioi, ettei maakaasun hyödyntämisessä käytetty kiistelty särötys­tekniikka soveltuisi kyseiseen kerrostumaan, koska se on huonosti kovettunut.

Tutkija Aulis Heikkinen määritti radiohiiliajoitusmenetelmällä Tyrnävän maakaasun lähtöaineen iäksi vain 5?600–5?700 vuotta, jolloin se olisi peräisin orgaanisesta Litorinameren kerrostumasta. Kerrostuman paksuudeksi arvioitiin keskimäärin liki puoli metriä ja laajuudeksi monta sataa neliökilometriä.

Uusimman tiedon mukaan orgaanisia, muun muassa joen mukanaan tuomia erilaisia kerrostumia, Muhoksen muodostumassa on noin 130?000 vuoden ajanjaksolta.

Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen dosentti Kari Hänninen pohti muutama vuosi sitten Kalevassa, että Tyrnävän maakaasu voisi olla peräisin paljon syvemmältä kuin yleisesti uskotaan, koska tutkimuksissa löytyi kahta erilaista metaania.

–?Kaikki ei ehkä olekaan oletettua suokaasua, vaan suuri osa metaanista voi tihkua pintaan kallioperän raoista, Hänninen sanoi.

"Ei voi tihkua, koska kaksi miljardia vuotta sitten syntynyt kallioperämme on liian vanha", kuului tuolloin tiedemiesten lähes yksiääninen vastaus.

Pari vuotta sitten suomalais-saksalainen tutkijaryhmä kuitenkin löysi keskimäärin 30 miljoonan vuoden ikäistä pohjavettä Outokummun 2,5 kilometriä syvästä tutkimusreiästä. Pieniä määriä metaania saatiin koko reiän syvyydeltä.

Muinaisen pohjaveden suolapitoisuus on jopa 70 grammaa litrassa. Siinä elää mikrobeja, joiden muodostamat yhteisöt ovat tukijoiden mukaan todennäköisesti yhtä vanhoja kuin vesi.

Litra muinaista pohjavettä vapauttaa maan pinnalle nostettuna enimmillään noin litran metaania ja muita kaasuja.

Syvällä peruskalliossa eliöt ottavat ravintonsa kemosynteettisesti ympäröivistä kivistä ja veteen liuenneista aineista.

Toisin kuin fotosynteesissä, kemosynteesissä ei tarvita auringonvaloa, vaan energia saadaan hapettamalla epäorgaanisia yhdisteitä. Metaania voi syntyä myös ilman mikrobien apua.

–?Venäjällä on jo pitkään ollut koulukunta, jonka mielestä jopa pääosa metaanista voi olla abioottista eli ilman mitään biologista toimintaa syntynyttä. Se saattaisi tulla maan vaipasta asti. Abioottisen metaanin ilmenemistä ei lännessäkään enää kiistetä, mutta sen merkitys kokonaiskuvassa on vielä epäselvä, kertoo GTK:n tutkija Riikka Kietäväinen.

Sikäli Outokummussa tehdyt havainnot eivät Kietäväisen mukaan olleet yllättäviä, että vastaavia asioita oli tutkittu 1980-luvulla noin kilometrin syvyyteen asti.

–?Muun muassa Juuassa tutkittiin silloin reikää, josta pulppusi metaania. Reikä oli muistaakseni kairattu alun perin malminetsintätarkoituksessa.

–?Tutkimuksemme vahvistavat nyt käsitystä, että kyseessä ei ollut vain paikallinen ilmiö. Kun mennään tarpeeksi syvälle kallioperän suolaisiin pohjavesiin, metaania tulee ympäri Suomen. Yleensä kaasun määrä on aika vähäinen. Se ei ole verrattavissa tänä päivänä teollisessa mittakaavassa hyödynnettäviin maakaasukenttiin, arvioi Riikka Kietäväinen.

[close]

[jta]

Tuollaisen kun sais pihalle niin kannattaisi jo harkita maakaasulaitteita autoon. 

[paavo]

Tällä alkuun soveltaen

http://www.wikihow.com/Open-a-Gas-Station

[paavo]

Parempi

http://www.themarysue.com/diy-wine-pump-france/

[jta]

Mitenhän alkoholilaki tuohon suhtautuisi kun eihän ne saaneet myydä pesuaineitakaan asiakkaille omiin purkkeihin.

[=Juku=]

Suomi on miljoonien turhien kieltojen maa.
Espanjassa mennään bodegaan oman viinipänikän kanssa ja sanotaan hanalla reppavasti että "täyteen"....

[jta]

Joo ei täällä saa käytännössä mitään tehdä ilman etteikö jotain säännöstä riko.

[jta]

Kokeilin askarrella häiriönpoistoa aggregaatin virtajohtoon. En tiedä että toimiiko mutta tuleepahan ainakin kokeiltua. 5 metriä sähköjohtoa käärittynä 50mm viemäriputken ympärille. Pitää vain huomenna katkasta tuo ylimääräinen putki pois kun ei tässä sisällä ollu sahaa.

[=Juku=]

Tunge vielä ferriittitanko tuonne putkeen

[jta]

Pitää tuota kokeilla jos ei tuosta pelkästään ole apua. Hommata vain jostain sitä tankoa kun ei tällä hetkellä ole yhtään. Tai vaikka ensin ihan metalliputken pätkä tuonne sisälle.