- Welcome to ApacheFoorumi.
News:
Apachefoorumi Facebookissa:
https://www.facebook.com/Apachefoorumi/
Posted by Milla Makia
- Mon 01.03.2010 08:49:36 (UTC+0200)Quote from: Paskis on Fri 26.02.2010 15:33:09 (UTC+0200)Mä luin "kalulisko".
Luin ekaks että "kalusisko"
Posted by Vonge
- Fri 26.02.2010 22:18:07 (UTC+0200)MI-täh? 
Posted by Arathon
- Fri 26.02.2010 18:13:32 (UTC+0200)Niin sillähän on nuo aerodynaamiset siivekkeetkin päässä 
Posted by Memme
- Fri 26.02.2010 15:40:57 (UTC+0200)Aika mielettömän näköinen tuo OIKEA versio liskosta.. 
Sehän voi juosta ihan suht lujaa 
Sehän voi juosta ihan suht lujaa Posted by Paskis
- Fri 26.02.2010 15:33:09 (UTC+0200)Luin ekaks että "kalusisko" 
Posted by =Juku=
- Fri 26.02.2010 15:16:34 (UTC+0200)pope lizzard 
Posted by L D
- Fri 26.02.2010 13:23:37 (UTC+0200)Paavilisko 
Posted by The Änes
- Fri 26.02.2010 13:19:36 (UTC+0200)Posted by Kastori
- Fri 26.02.2010 11:50:17 (UTC+0200)
Posted by nyyyps
- Fri 26.02.2010 11:44:01 (UTC+0200)Kauluslisko
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Matelijat Reptilia
Lahko: Suomumatelijat Squamata
Alalahko: Liskot Sauria
Heimo: Agamat Agamidae
Suku: Chlamydosaurus
Laji: kingii
Kaksiosainen nimi
Chlamydosaurus kingii
Kauluslisko (Chlamydosaurus kingii) on sukunsa ainoa laji, joskin osa tutkijoista uskoo kyseessä olevan kaksi eri lajia. Syynä on kaulusliskon suorastaan epäilyttävän suuri koon ja värityksen vaihtelu.
Kaulusliskon paras tuntomerkki on kirkkaan värinen kaulus, joka luo vastakohdan harmaanruskealle ruumiille.
Pituus: 60-70 cm Paino: 0,5-1 kg
Kaulusliskon kotiseutua ovat trooppiset metsät ja ruohomaat eteläisessä Papua-Uusi-Guineassa ja Irian Jayassa Indonesiassa, samoin kuin Australian pohjois- ja koillisosan rannikkoseudut.
Lisääntymisajan koittaessa alkavat koiraiden soidinnäytökset. Liskot levittävät ja sulkevat kauluksensa, ja kilpailevat koiraat taistelevat keskenään kaulus auki häntäänsä ja etujalkojaan huojuttaen ja päätään nyökyttäen. Liskot parittelevat sadeaikana, jolloin ne ovat muutenkin aktiivisimmillaan. Naaras munii marraskuussa aurinkoiselle, paahteiselle paikalle hiekkaiseen maahan. Vastakuoriutuneet poikaset ovat pieniä ja herkästi haavoittuvia, mutta niiden on heti tultava toimeen omin päin. Kuivalla kaudella kauluslisko muuttuu vähemmän aktiiviseksi, sillä sen aineenvaihdunta hidastuu.
Aterioidessaan kauluslisko pitää kauluksensa supussa. Enimmän osan ajasta se etsii puista hyönteisiä. Sen on nähty tappavan ja syövän pikkuliskoja ja pieniä nisäkkäitäkin, jotka uskaltautuvat kovin lähelle sitä. Kauluslisko syö myös joukoittain muurahaisia asettumalla muurahaisten polulle tai aivan pesän viereen.
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Matelijat Reptilia
Lahko: Suomumatelijat Squamata
Alalahko: Liskot Sauria
Heimo: Agamat Agamidae
Suku: Chlamydosaurus
Laji: kingii
Kaksiosainen nimi
Chlamydosaurus kingii
Kauluslisko (Chlamydosaurus kingii) on sukunsa ainoa laji, joskin osa tutkijoista uskoo kyseessä olevan kaksi eri lajia. Syynä on kaulusliskon suorastaan epäilyttävän suuri koon ja värityksen vaihtelu.
Kaulusliskon paras tuntomerkki on kirkkaan värinen kaulus, joka luo vastakohdan harmaanruskealle ruumiille.
Pituus: 60-70 cm Paino: 0,5-1 kg
Kaulusliskon kotiseutua ovat trooppiset metsät ja ruohomaat eteläisessä Papua-Uusi-Guineassa ja Irian Jayassa Indonesiassa, samoin kuin Australian pohjois- ja koillisosan rannikkoseudut.
Lisääntymisajan koittaessa alkavat koiraiden soidinnäytökset. Liskot levittävät ja sulkevat kauluksensa, ja kilpailevat koiraat taistelevat keskenään kaulus auki häntäänsä ja etujalkojaan huojuttaen ja päätään nyökyttäen. Liskot parittelevat sadeaikana, jolloin ne ovat muutenkin aktiivisimmillaan. Naaras munii marraskuussa aurinkoiselle, paahteiselle paikalle hiekkaiseen maahan. Vastakuoriutuneet poikaset ovat pieniä ja herkästi haavoittuvia, mutta niiden on heti tultava toimeen omin päin. Kuivalla kaudella kauluslisko muuttuu vähemmän aktiiviseksi, sillä sen aineenvaihdunta hidastuu.
Aterioidessaan kauluslisko pitää kauluksensa supussa. Enimmän osan ajasta se etsii puista hyönteisiä. Sen on nähty tappavan ja syövän pikkuliskoja ja pieniä nisäkkäitäkin, jotka uskaltautuvat kovin lähelle sitä. Kauluslisko syö myös joukoittain muurahaisia asettumalla muurahaisten polulle tai aivan pesän viereen.