vei vei

kanttu ilman veitä

Nenäapina

Nenäapina (Nasalis larvatus) on Borneon saarella Indonesiassa asuva erittäin uhanalainen apinalaji. Se on Nasalis-suvun ainoa tunnettu edustaja.

Nenäapinan tunnistaa isosta, jopa 10 senttimetrin pituisesta nenästä. Naarailla ja nuorilla eläimillä nenä on pysty ja terävä, mutta vanhoilla uroksilla se riippuu yläleuan päällä ulottuen alaleualle saakka. Nenä kapenee kärkeä kohden; sieraimet ovat suuret ja leveät. Nenäapinan vartalo on hoikka, samoin raajat. Sen eturaajat ovat hiukan takaraajoja lyhyemmät. Täysikasvuisen uroksen pituus voi olla jopa 1,50 metriä, josta hännän pituus on suunnilleen 80 cm. Turkin yleisväri on kellertävä, raajat ovat harmaat.
[muokkaa] Elinalue ja -tavat

Nenäapinat elävät laumoina Borneon matalissa ja soisissa metsissä. Alkuasukkaat nimittävät nenäapinoita "valkoisiksi miehiksi". Nenäapinan elintapoja tunnetaan huonosti, sillä sitä on lähes mahdotonta pitää vankeudessa, koska se syö vain tiettyjen syntymäsaarensa jokien reunustalla kasvavien puiden lehtiä, nuppuja ja hedelmiä. Sen takia ei ole muuta tapaa saada selkoa sen tavoista kuin lähteä Borneoon.

Nenäapinat ovat hidasliikkeisiä ja rauhallisia. Ne voivat maata tuntikausia puiden oksilla syömässä ruokaansa välittämättä vähääkään niitä tarkkailevista ihmisistä. Tarpeen tullen ne kuitenkin liikkuvat puissa erittäin nopeasti ja ketterästi. Ne myös uivat mielellään, mikä on erittäin harvinaista apinoiden keskuudessa. Ne uivat sekä joissa että meressä. Kalastajat ovat joutuneet pelastamaan monia eläimiä, jotka ovat uineet liian kauaksi rannikolta. Jos apina on hukkumaisillaan, se antaa vetää itsensä veneeseen ja käpertyy veneessä mahdollisimman kauaksi kalastajasta. Se odottaa kunnes vene on niin lähellä rantaa, että se voi hypätä veteen ja uida rantaan. Vanhat nenäapinat voivat olla erittäin kookkaita ja painavia. Ärsyyntyneinä ne puolustautuvat tehokkaasti hampain ja kynsin. Muutoin tämä erikoisen näköinen eläin on sekä miellyttävä että hyväluonteinen.

"Sana tarkoittaa lopen väsynyttä, olen kanttuvei, ilmaisee kaatumista, menin ihan kanttuvei, humalatilaa, olen ihan kanttuvei, yrityksen konkurssia, se meni kanttuvei.

Suomen murteiden sanakirja kertoo että sana esiintyy esimerkiksi Hämeen, Karjalan, Satakunnan ja Pohjanmaan murteissa. Perusmuotona on sana kanttui, joka tarkoittaa etenkin mennä -sanan yhteydessä menemistä kumoon, nurin. Muita muotoja sanalle: kantruvei, kanttulaveisu, kanttulivei, kanttumarei, kanttuveijaa.

Mutta mistä sana tulee, mikä on sen alkuperä? Löysimme mielenkiintoisen johtolangan. Ruotsinkielinen kollega kertoi että heillä on puhekielessä ilmaisu "kanthui" joka tarkoittaa kumoon menemistä, äkkinäistä kaatumista. Tämä puhekielinen ilmaisu on ilmeisesti peräisin ruotsinkielen sanasta kantra – kaatua, keikahtaa

Kanttu vei= Taju pois, sammunut, todella väsynyt..

Tuommosia tarkoituksia minä oon sanonnalle kuullut   

Peter.. 

Kanttura 

kanttuvei=taju pois
sitä en tiijä mikä sen tajun vei

Se piirunverran piirunverran tais olla.. 

Ja minkä se vei 

Kun joku on kanttuvei?