QuoteSuomen kuljetus ja logistiikka SKAL ry on ajanut raskaan kaluston talvirengaspakkoa jo pitkään, ja liiton mukaan renkaiden urasyvyys pitäisi talvella olla vähintään 5 millimetriä, kun se nyt on 1,6 millimetriä. Tilastojen mukaan rekkojen suistumisia tapahtuu Suomessa tammi–maaliskuussa päivittäin.

Quote from: Señorita iCola on Wed 09.03.2016 10:55:36 (UTC+0200)

Quote from: Jarre on Tue 08.03.2016 17:25:07 (UTC+0200)
Ongelmahan on että virolaiset ja muut ulkolaiset ajaa samoilla renkailla ku tähänkin asti kuitenkin ja se aiheuttaa toisenlainenkin vaaratilanteen. Jos edessä ajelee suomalainen rekka nastoilla ja takana virolainen vaikka kuinka uusilla M + S:llä ni ajatelkaa ku se suomalainen vetää pikajarrutuksen ni kolari on aika varma...

Eikös tuossa ollut vähän taka-ajatuksena ettei ulkomaalaisetkaan rekat saa tulla ilman talvirenkaita, toivovat sitä kautta kotimaisille firmoille enempi töitä.

Quote from: Jarre on Tue 08.03.2016 17:25:07 (UTC+0200)
Ongelmahan on että virolaiset ja muut ulkolaiset ajaa samoilla renkailla ku tähänkin asti kuitenkin ja se aiheuttaa toisenlainenkin vaaratilanteen. Jos edessä ajelee suomalainen rekka nastoilla ja takana virolainen vaikka kuinka uusilla M + S:llä ni ajatelkaa ku se suomalainen vetää pikajarrutuksen ni kolari on aika varma...

Quote from: nyyyps on Tue 08.03.2016 21:57:13 (UTC+0200)
Niin mutta renkaiden valvonta jää yhtä vähälle ku mikä tahansa muukin raskaan liikenteen valvonta, kun ei enää ole lentävää poliisia.

Quote
Maanteiden ritarikunta, valtakunnallinen liikkuva poliisi sulautettiin paikallispoliisiin kaksi vuotta sitten. Muutos aiheutti pelkoja, että poliisipulassa kärvistelevät poliisilaitokset alkavat käyttää liikennepoliiseja ennen muuta järjestyksenvalvontaan. Pelättiin, että liikennekuri höltyy.

Oltiin huolissaan, että erityisesti raskaan liikennevalvonta pettää ja kohta teillä viilettää jos minkälaista riskiajoneuvoa väsyneine kuljettajineen ja ylisuurine lasteineen.

Liikennepoliisi, ylikonstaapeli Timo Harjaluoman mukaan pelot ovat käyneet toteen.

Timo Harjaluoma vastaa puhelimeen virka-autossaan jossakin Itä-Uudenmaan valtatiellä. Hän on tekemässä liikenteenvalvontaa, työtä, jota teki aiemmin liikkuvassa poliisissa ja nyt Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen liikenneryhmässä. Harjaluoma toimii myös LP poliisiyhdistyksen puheenjohtajana, joka oli aiemmin liikkuvan poliisin, nykyisin liikennepoliisien oma yhdistys.

Harjaluoman mukaan liikkuvan poliisin lakkauttamisen jälkeen alueet ovat eriarvoistuneet. Aiemmin liikkuva poliisi oli valtakunnallisesti ohjattu yksikkö, nyt liikennettä valvotaan yhdentoista poliisilaitoksen toimesta itsenäisesti. Harjaluoman mukaan taso vaihtelee suuresti.

Itä-Uudellamaalla on vielä hyvä tilanne. Lapissa menee kohtuullisen hyvin, mutta sitten on poliisilaitoksia, joissa tilanne on kehno.

Mitä nämä laitokset ovat?

– En kehtaa sanoa, Harjaluoma tuumaa ja keskittyy sitten jo aivan muihin asioihin.

– Aletaan muuten juuri nyt tekemään raskaan liikenteen valvontaa!

–Joo, katsotaan tässä yksi rekka. Kollega saa hoitaa yksin, hän on kokenut liikennepoliisi, Harjaluoma sanoo ja jatkaa puhettaan.

Harjaluoma on huolissaan liikennepoliisin koulutuksesta. Aiemmin liikkuvat olivat esimerkiksi raskaan liikenteen valvonnan ammattilaisia. Nyt taidot ovat ruostumaan päin, sillä ammattitaitoa ylläpitävää koulutusta ei juuri tarjota.

Uusille poliiseille opetetaan perusteet, mutta pitkässä juoksussa ammattitaito katoaa, ellei jatkuvaan koulutukseen panosteta. Se huolettaa myös rekkakansaa.


Volvon diesel hyrskyttää varikon pihalla Tornion torpissa. Kuljetusyrittäjä Pertti Nättilä häärää täpötäyden täysperävaunuyhdistelmän perässä. Kyydissä on Polar Housen talopaketti, joka lähtee pian Nättilän kanssa kohti Norjan Trondheimia.

Nättilä, niin kuin monet muutkin kuljetusyrittäjät, kaipailee ammattitaitoista poliisia teille.

– Mielestäni poliisin määrä teillä ei juuri ole muuttunut, mutta olihan liikkuvan poliisin tietotaito paljon parempi kuin näillä paikallisilla. Eivät ne tiedä mitä tarkastavat. LP ymmärsi paremmin kuljetuksen tarpeita, Nättilä tuumii.

Ylipäätään ympäri Pohjolaa kaasutteleva Nättilä on pettynyt liikennevalvontaan.

– Suomen valvonta on ollut aina höpötasolla. Ja rangaistukset ja kaikki. Tiellä saa tehdä mitä haluaa, Nättilä puuskahtaa.

Esimerkiksi Norjassa tilanne on kokonaan toinen.

Yrittäjien näkökulmasta tehokas valvonta on rehdin kilpailun tae. Jos valvontaa ei ole, tarjouskilpailut voittaa se, joka ei noudata sääntöjä.

Sekä Nättilä että Suomen kuorma-autoilijoiden liiton (SKAL) Pohjois-Suomen yhdistyksen toiminnanjohtaja Taavi Heikkinen haluavat tiukempaa valvontaa erityisesti kabotaasiliikenteen valvontaan. Kabotaasiliikenne tarkoittaa vieraan maan rekisterissä olevalla ajoneuvolla kuljetusten hoitamista toisen maan sisällä. Kabotaasikuljetukset ovat tarkasti lailla säädeltyjä, mutta valvonta ei toimi.

Nättilä kertoo, että selvistä säädösten rikkomistapauksista on ilmoitettu tullillekin, mutta sitä ei näytä kiinnostavan.

Mielipiteet ovat mielipiteitä, näkemykset näkemyksiä, mutta mitä sanoo kova data eli poliisin tilastot?

Verrataan vuosia 2013 ja 2015. Edellisen aikana liikkuvat suhistelivat vielä teillä. Jälkimmäisenä se oli jo mennyttä.

Poliisin liikennerikostilaston mukaan liikennerikokset ovat vähentyneet kahdessa vuodessa yli viisi prosenttia. Liikennerikkomuksia on noin yhdeksän prosenttia vähemmän. Rattijuoppoja riittää entiseen tahtiin, reilu 17 500 känniääliötä vuodessa.

Sen sijaan automaattivalvonta niittää kaahareita yltyvään tahtiin. Kasvua kahdessa vuodessa on peräti 20 prosenttia.

Automaattivalvonnan ja perinteisen valvonnan nappaamien rikostapausten kehitys menee aivan päinvastaiseen suuntaan, joten liikennerikollisuus tuskin on vähenemässä. Mistä erisuuntainen kehitys johtuu? Onko automaattivalvonta tehostunut vai poliisin suorittama valvonta heikentynyt?

Kenties molempia, kertoo Suomen poliisi.

Timo Harjaluoman mukaan yksi syy automaattivalvonnan käryjen kasvuun voi olla se, että sakkosuoritteet käsitellään nykyään hyvin tehokkaasti uudessa keskitetyssä organisaatiossa. Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja Samppa Holopainen kertoo yhdeksi syyksi automaattivalvontaa suorittavat autot, joita poliisi käyttää alueilla joissa ylinopeuksien on todettu erityisesti vaarantavan liikenneturvallisuutta.

– Aiemmin autojen osuus automaattivalvonnan suoritteista oli 10 prosenttia, nyt luku on 30, Holopainen kertoo.

Rattijuoppojen tasainen määrä on yksistään poliisitoiminnantehokkuuden mittari, sillä Holopaisen mukaan valtaosa käryistä tapahtuu ilmoituksen perusteella.

Harjaluoman mielestä poliisin tekemä liikennevalvonta on vähentynyt. Holopainen on osittain samaa mieltä. Poliisin tekemä näkyvä valvonta on hieman vähentynyt, mutta toisaalta kiinnijäämisriski liikennesääntöjen rikkomisesta on todennäköisesti kasvanut.

Holopainen kertoo, että erikseen on sovittu, että liikennevalvonnan taso on lukittu vuoden 2014 tasolle ja siitä on pidetty kiinni viime kesään asti. Silloin tulivat turvapaikanhakijat.

– Turvapaikanhakijatilanne sotki kuviota. Liikennevalvonnan työaikaa on siirretty turvapaikanhakijatehtäviin, Holopainen sanoo.

Mitä sanovat poliisin omat työaikatilastot? Niistä ei ota selvää se maan kuulu vanha Erkkikään.

Vuonna 2014 Yle uutisoi varmana tietona, että esimerkiksi Helsingissä ryhdyttiin muutama vuosi sitten kirjaamaan hälytyspartioiden työaikakirjanpitoon kaksi tuntia liikenteenvalvontaa. Tapahtuipa sitä tai ei.

Tuolloin Poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Yrjö Suhonen kertoi saaneensa tietoon monia esimerkkejä vastaavasta toiminnasta ja että taustalla vaikutti poliittinen paine.

Timo Harjaluoma on kuullut samanlaisia juttuja.

– On se mahdollista. Onhan niitä huhuja, että aina kun venttiili autosta pyörähtää, se merkitään liikennevalvonnaksi. Onneksi Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja Risto Lammi vaati aikanaan, että liikennevalvonnassa tulee mitata määrän lisäksi myös tehokkuutta.

– Että jos manipulointia on, teho alkaa näyttää äkkiä aika surkealta.

Pyydän puhelimessa Samppa Holopaiselta erikseen poliisin työajasta tehtyjä tilastoja nähtäväkseni. Holopainen ei oikein haluaisi antaa niitä, koska vaarana on, että osaamaton voi tulkita niitä väärin.

Lähetän jälkikäteen vielä sähköpostia asiasta.

"Niitä poliisin omasta työstä kertovia tilastoja vielä kaipailen. Sanoit, että ovat vaikeita tulkita oikein, mutta mielelläni yrittäisin."

Tilastoja ei kuulu. Kysyn asiasta vielä kerran sähköpostilla. Holopainen kertoo, että heidän analyysimiehensä on lomalla.

– Siitä syystä en osaa nyt sanoa mitä sisäisiä tilastojamme olemme sellaisinaan luovuttaneet toimittajien käyttöön. Luvuissa sinällään ei ole mitään salattavaa.

Ylikonstaapeli Harjaluoman mukaan tilastoilla ei tosin ole paljoa merkitystäkään, sillä tilastointia on viime vuosina muutettu useaan otteeseen eivätkä vuodet ole vertailukelpoisia keskenään.

Jos Harjaluoman väite pitää paikkansa, on mahdoton sanoa, kuinka paljon liikennevalvontaa tehdään nyt verrattuna aikaan jolloin liikkuva poliisi tarkkaili kulkuasi.

Kenties niin on tarkoitettukin.

Sinua valvotaan tietämättäsi
Poliisi pysäyttää nykyään ihmisiä harvemmin liikenteessä. Se antaa ihmisille kuvan, että valvontaa tehdään olemattoman vähän.

Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja Samppa Holopaisen mukaan mielikuva on väärä. Liikennettä voi valvoa nykyään yhä enemmän ihmisiä häiritsemättä.

Esimerkiksi poliisiautossa on automaattinen rekisterikilven lukija, joka poimii rekisterinumeroita ja analysoi niitä. Jos auton tai sen omistajan tiedoissa on jotakin epäilyttävää, laite hälyttää ja partio pysäyttää auton.

Poliisin ei siis tarvitse pysäyttää entiseen tapaan tavallisia kunnollisia kansalaisia, vaan se poimii liikenteen seasta potentiaaliset lainrikkojat.

- Sitten ihmisille tulee tunne, että poliisi ei pysäytä eikä valvo. Kuitenkin poliisi vain kohdentaa työtään sinne, missä ongelmat ovat, Holopainen sanoo.

Tulevaisuudessa liikennettä valvotaan yhä enemmän teknisesti. Periaatteessa nyt jo olisi mahdollisuus poimia kameroilla turvavyöttä ajavat. Raskaan liikenteen painoa voi tutkia automaattisesti teillä ja peräkärryn kanssa kaahavatkin voisi tunnistaa tiessä olevalla sensorilla akselien lukumäärää laskemalla.

Holopaisen mukaan kaikki tämä antaa poliisille mahdollisuuden siirtää ihmistyötä sinne, missä sitä eniten tarvitaan.