hhh Haulikkoefekti.....

[liinalaani]

"Haulikkoefekti"
YyYyYyYyYyYyYyY

Plasmoni kiehuttaa selvästi ydinlobbarien mieliä paljastettuna. Eräs keskeinen kysymys kiertyy sen aiheen ympärille, mitä voi tulla läpi valon lisäksi neutronin muodostamista kolmikulmaisista säteilyeroosionsa huokosreijistä? Valo on kertaluokkia matalataajuisempaa kuin yksikään ionisoivan säteilyn taajuuksista. Siksi neutronivuon reaktoriin poraamista rei'istä lappaa läpi kolossaalisesti kaikki säteilyvuoin kirjot massiivisen vedyn ominaispainoisen elektronin ja protoninsa sisältämän neutronien lisäksi: Beetaelektronit, protonit, röntgenfotonit, gammasäteilyt, myonisäteilyt, prionit ties mitkä. Läpi tulee siis fyysisistä hiukkasista jopa ionisoituneen vedynkin kaltaiset kaasun atomihituset esteittä!

Hollannissa tunnetaan tarina pojasta, joka koulumatkallaan kulki valtaisan betonipadon ohi. Eräänä päivänä huomasi siinä pienen vesinoron. Muiden lähtiessä hakemaan apua padon luhistumisen pelossa. Tämä sankaripoika jäi pitämään pienessä reiässä olematonta sormeaan. Pelasti miljoonat tuhotulvalta näin. Poika kuitenkin kuoli kylmettyessään padolla ja jääden Hollannin kansallissankariksi. Kysymys kuuluukin miten pieni sormi v o i estää kiinteän betonipadon hajoamista?

Mekanismi tunnetaan monestakin yhteydestä. Olette varmaan useat ampuneet paperiseen rinkuloituun ammuntatauluun. Kymmenien osumien jäljiltä, jos osuit hyvin putoaa lapun keskuskymppi kokonaan pois. Sama tilanne lukuisissa tikkatauluissa. Satojen osumien tikkataulun kymppikeskusta lopulta irtoaa, paljastaen tikkareikiä suunnattomasti isomman yhteisreikänsä. Ilmiö on tunnettu jos ammut vaikka haulikolla.
Tämän klassisen "haulikkoefektin" tunnette. Kun reaktorin paineastiaan alkaa tulla neutronivuon seinämänsä ongelmitta lävistäessään vuotopaikkoja. Alkavat tuhon osumat keskityttyä imupaineeseen syömään reiän ympäriltä lisää pois materiaalia. Halusin demota ilmiön valokuviin. Ensin lähtötilanne, jossa kiintopinnassa on vasta ihan muutama neutronivuon osuma, johon painepurkuvuoto alkaa keskittää lisätuhon osumia rankasti kiihtyvästi.

http://kuvapilvi.fi/k/YZDY.jpg


Säteilyvuot alkavat syödä osumakertymistä. mm. ++..ionisoitumien reaktorissa osuessa kohdalle ryöstää sädesuojien valenssisidoselektroneja. Reaktorin rakenteita säteilyn eroosiot pommittavat nimenomaan sieltä missä eniten vuotoa jo valmiina on. Neutroni on f y y s i n e n hiukkaspommi, joka reaktorista saamallaan energiallaan läpäisee j o p a metrisen umpiterässeinämän keralla ja reaktorin pelti on tästä vain osia 23cm. Haulikkoefekti näkyy ja tuntuu murskaavana ja kiistatta demossani:

http://kuvapilvi.fi/k/YZD8.jpg


Jotta kaikki keskeinen tulee näytettyä, niin kurkistus valosäteilynkajoon ja tappavaan reaktorin h e h k u u n tallentuu tässä ikimuistoisesti.

http://kuvapilvi.fi/k/YZDp.jpg

               ----

Miten plasmoni kompressoi fotoneja?
AAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA

Aiheesta saa erittäin vähän tietoa. Mutta sentään jotain: "Plasamonit ovat liikkuvia elektroniaaltoja, jotka saavat energiasyntymänsä, kun fotonisäteilyn energiat" kohdistetaan metallipintaan. Plasmonin aallonpituus on korkeintaan kymmenesosa näkyvän valon aallonpituudesta, joten ne voivat kuljettaa valoa ja tietoa näille siihen muuten liian pienien aukkoryppäittensä ja verkostojensa läpi."

Plasmoniaukko metallissa muodostuu metallien uloimpien valenssisidoselektronien vuorovaikutuskenttään v a r a s t o i t u v a s t a säteilyiskuenergiasta. Tilanne on vähän sama kuin kovan vesilavuaarin pinnassa coriolispyörteen imiessä viemäriin pehmeämpään vesiliikkeensä mukana tiskausjätteitä pyörien spiraalikierreaaltona kohden nieluaan. Jos demoamme tällaisen luonnon vesistöön vesi- imuputkeen voimme laskea jopa sen tehon kompressoida saamaansa materiaalia. Koska meitä kiinnostaa verrata ilmiötä siihen mitä tapahtuu OL- 1 reaktorin neutronivuon säteilyeroosioreikään suhteutettuna. Meidän pitää selvittää reaktoreistaan tauotta vuotavan kapillaarin "antotehot" matemaattiseen malliimme.

– OL- 1 reaktorin peruspaine on 67 baaria. Vastaten vesipaineena huikaisevaa 670m koskipudotusta.
– Minkä tehon tuollainen vuotoreikä sitten tekee päästäessään lävitseen vaikka 1000L vesimäärän?

Veden kaava on selkeä. Putouskorkeus metreissä h* vesikuutiota/s* gravitaatiovakio g 9,81= teho kW:
670m* 1m3* 9,81=    6 572 700W . . .! Hupsista, johan tuollaisilla tehoilla sähköistyisi kokonainen kaupunki. Niin ja sorvaantuu siinä reaktorista TVO:lla puhtia niin valtavat määrät, että viimeisimmässäkin tehon korotuksissaan TVO:n alkutavoitteen tehonsa 890MW nousustaan tipahteli toistakymmentä MW!

[jta]

Mitä vittua nyt taas. 

[morkkis]

AAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA

[morkkis]

YyYyYyYyYyYyYyY

[jem]

7...6...5...

[morkkis]

 h e h k u u n

[paavo]

Senhän piti lopettaa valistaminen

[NaiNeN]

YyYyYyYyYyYyYyY

[morkkis]

Senhän piti lopettaa valistaminen

eiks se ollu [:]-mies, jonka piti lopettaa valistaminen

[paavo]

Onkos tämä eri henkilö