Postaa kun luit jonkun kirjan

[morkkis]

John Ajvide Lindqvist: Kuinka kuolleita käsitellään
- tämä ei ollut hyvä kirja.

[=Juku=]

Outi Pakkanen: Julma kuu

Pakkasella on jännä rakenne noissa rikosromaaneissaan

[=Juku=]

Ammaniti: Juhla alkakoon   Hullu kirja   

[morkkis]

Beckett: Leikin Loppu

[Handuusi]

Tarviin kirjastokortin, sit voi kertoa suositteluja.

[morkkis]

Beckett: Godota Odottaessa
- "Mitään ei tapahdu, kukaan ei tule, kukaan ei mene, tämä on kauheaa"

[morkkis]

Chester Brown: En koskaan pitänyt sinusta

[morkkis]

Ellis: Alta Nollan

[=Juku=]

Carl Sagan: Ensimmäinen yhteys  (olin lukenut kauan sitten ja elokuvankin katsomut, mutta edelleen hyvä)


Alussa selvitettiin, ettei päähenkilö ollut vanhempiensa tapaan tosiuskovainen:

"Niinpä Ellie kävi lukuvuoden jokaisena sunnuntaina naapurikirkon keskusteluryhmässä. Kirkko kuului vakiintuneeseen protestanttiseen kirkkokuntaan, jonka maine ei ollut tahriintunut ylenpalttisessa evankeliumin levittämisessä. Keskusteluryhmään osallistui muutama koululainen, joukko aikuisia, jotka olivat enimmäkseen keski-ikäisiä naisia, ja opettaja, joka oli pastorin vaimo. Ellie ei ollut koskaan ennen lukenut vakavissaan Raamattua ja hän oli hyväksynyt isänsä alentuvaisen arvion, että koko Raamattu oli "puoliksi satua, puoliksi barbaarien historiaa". Ellie luki ensimmäistä keskustelutilaisuutta edeltävänä viikonloppuna Vanhan Testamentin olennaiset osat ja yritti pitää mielensä avoimena. Hän huomasi heti, että luomisesta oli kaksi keskenään ristiriitaista tarinaa Genesiksen kahdessa ensimmäisessä luvussa. Hän ei voinut käsittää, miten maailmassa saattoi olla valoa ja päiviä ennen kuin aurinko luotiin, eikä hän oikein ymmärtänyt, kenen kanssa Kain oli meno nyt naimisiin. Hän joutui yhä enemmän ymmälleen lukiessaan tarinoita Lootista ja tämän tyttäristä, Aabrahamista ja Saarasta Egyptissä, Diinan kihlauksesta ja Jaakobista ja Eesausta. Hän ymmärsi, että pelkuruutta esiintyi oikeassa maailmassa - että pojat saattoivat pettää ja riistää iäkästä isäänsä, että raukkamainen aviomies saattoi antaa kuninkaalle luvan vietellä vaimonsa tai kehottaa raiskaamaan omat tyttärensä. Mutta pyhässä kirjassa ei sanallakaan vastustettu moisia törkeyksiä. Näytti suorastaan siltä, että rikokset hyväksyttiin ja niitä jopa ylistettiin.

Kun tunti alkoi, Ellie halusi innokkaasti keskustella näistä suututtavista ristiriidoista ja saada valaistusta Jumalan tarkoitukseen tai edes jonkin selityksen siitä, miksi tarinan kirjoittaja tai itse Luoja ei ollut tuominnut näitä rikoksia. Mutta hän koki karvaan pettymyksen. Pastorin vaimo oli rauhallinen opportunisti. Jostain syystä näistä kertomuksista ei enää puhuttu myöhemmillä tunneilla. Kun Ellie tiedusteli, miten oli mahdollista, että faaraon tyttären naispuoliset palvelijat tiesivät yhdellä vilkaisulIa, että kaislaveneessä makaava lapsi oli juutalainen, opettajan kasvoille levisi syvä puna ja sitten hän kehotti Ellietä välttämään sopimattomia kysymyksiä. (Vastaus valkeni Ellielle sillä samaisella hetkellä.)
Kun ryhmä oli edennyt Uuteen Testamenttiin, Ellien mielenkuohu vain yltyi. Matteus ja Luukas johtivat jeesuksen sukujuuret kuningas Daavidiin, Mutta Matteus mainitsee kaksikymmentäkahdeksan sukupolvea jeesuksen ja Daavidin välillä; Luukas neljäkymmentäkolme. Sukuluetteloissa oli tuskin yhtään yhteistä nimeä. Kuinka sekä Matteus että Luukas voisivat olla jumalan sanaa. Ristiriitaiset sukupuut olivat Ellien mielestä vain läpinäkyvä yritys todistaa Jesajan ennustus tapahtuman jälkeen - tietojen kokoon keittämistä - sitä se oli kemistien kielellä. Hän liikuttui syvästi vuorisaarnasta, mutta pettyi luo kiessaan kehotuksen antaa keisarille mikä keisarin on, ja herkesi lopulta itkemään ja huutamaan, kun opettaja sivuutti kahdesti hänen kysymyksensä, mitä merkitsi lause "En ole tullut tuomaan rauhaa, vaan miekan." Hän ilmoitti epätoivoiselle äidilleen, että hän oli yrittänyt parhaansa, mutta että häntä ei saisi enää kirveelläkään raamattutunneille. "

[morkkis]

Ellis: Kalliit yöt