Keräilläänpäs vitsejä

[sartsa]

Tyylikäs nainen istui lentokoneessa.

Kun lentokone alkoi laskeutua, Hän kysyi vieressään istuvalta pastorilta:
" Pastori, voisinko mitenkään Pyytää teiltä pientä palvelusta?".

Toki", vastasi pastori, "kuinka voin auttaa teitä?"

Nainen kertoi ostaneensa juuri kalliin hiustenkuivaimen, ja pelkäsi sen
jäävänsä kiinni tullissa sen korkean hinnan takia.

"Voin kyllä auttaa teitä", pastori vastasi, "mutta varoitan teitä, etten
voi valehdella virkailijoille."

"Älkää huoliko", nainen vastasi, "ei kukaan epäile pastoria . Piilottakaa
kuivain vaikkapa vyönne alle." Näin toimittiin.

Tullissa virkailija kuitenkin pysäytti pastorin, ja kysyi oliko tällä
mitään tullattavaa.

Pastori sanoi, ettei hänellä ollut mitään tullattavaa "päästä vyötäisiin
saakka ".

Hetken tuumattuaan pastorin omituista vastausta virkailija kysyi: "
Pastori, onko teillä sitten mitään tullattavaa vyötäröstä alaspäin?"

Totuuden tiellä pysyäkseen pastori vastasi: " Kyllä on. Minulla on Arvokas
pieni väline, joka on tarkoitettu naisten iloksi. Mutta tähän
päivään saakka se on ollut käyttämätön."

"Vai niin!" naurahti virkailija. "Menkäähän siitä. Seuraava!"

[kenny]

    Sartsa ansaitsi lussaa 

[Jokse]

Sartsan vitsit on aina hyviä!

[Thrash]

Kiireellinen liikemies istui blondin viereen lentokoneessa. Blondi yritti epätoivoisesti nukkua, mutta liikemiestä ei väsyttänyt. Tämä pyysi sitten että he leikkisivät sellaista leikkiä, jossa kumpikin kyseli toiselta kysymyksiä, ja aina kun toinen ei tiennyt, joutuisi hän antamaan 10€ toiselle. Tähän ei blondi suostunut, mutta mies ehdotti että jos blondi ei tietäisi, tämän tulisi maksaa 10€, mutta miehen täysi tonni. Blondi suostui. Mies aloitti kysymällä kuka on Kiinan rikkain mies. Blondi antoi miehelle kympin ja kysyi seuraavaa: Mikä on suuri, sininen, jolla on tuhat jalkaa muttei yhtään kättä? Mies meilasi kaikki kaverinsa läpi ja koitti läppärillään kaikkia hakukoneita ja muita tietolähteitä, mutta ei keksinyt vastausta ja herätti nukahtaneen blondin antaakseen tälle tonnin. Mies kysy sitten, että mikä olisi ollut oikea vastaus. Blondi antoi miehelle kympin ja nukahti uudestaan.

[Betonishamaani]

> Aihe: Ei lasten vaan mummojen suusta.... :-)
>
>
>    Ystäväni Aune ei muista enää mitään, sillä on niin paha
>    klementtiini."  Bertta 73 v.
>
>     "Se tulehdus on niin paha, että minulla on jo kolmas
>    antilooppikuuri menossa!" Vappu 84 v
>
>     "Tuo on sitte tehny mahottomasti elokuvia tuo The End." Aune 80 v
>
>     "Pappa ei voi niitä syödä; sillä on algeria." Sohvi 78 v
>
>     Mummut, Hilma ja Impi, potkuttelivat yhtäaikaa postilaatikolle.
>    Kuulumisia vaihdettaessa, he selailivat uusia kuponkiuutisia.
>    Keskiaukeamalla vilahti nuoren miehen kuva esittelemässä alushousuja.
>    Impi kysyi Hilmalta:
>    - Koskas sie sait miestä?
>    - En ole koskaan saanut, vastasi Hilma tuohtuneena.
>    Jutustelun jatkuessa, Hilma rauhoittui ja kysyi samaa Impiltä.
>    - No rippikoulun jälkeen v. -37 ja heti perään v. -49.
>    Hilma suuttui, käänsi rollaattorin kotiinpäin ja mutisi: - Helevetin
> Huora!
>
>     Tosi tarina:
>    Vanhapiikasisarukset pitivät kyläkauppaa Pohjanmaalla ja päättivät
>    jäädä eläkkeelle. Tämän vuoksi he järjestivät loppuunmyynnin. Parin
>    viikon kuluttua kauppa olikin jo melko tyhjä, vain kuivatuotteita oli
>    enää jäljellä jonkin verran. Niinpä sisarukset sulkivat kaupan, mutta
>    laittoivat kuitenkin etuovelle vielä lapun, jossa luki:
>    - Kauppa suljettu, kuivaa tavaraa saatavana takapuolen kautta.

[sartsa]

HAKU! 

[PerjantaiPuli]

Bengtillä ja Göranilla oli ongelma: he olivat naapuruksia ja molemmilla oli oma hevonen, joita he pitivät yhteislaitumella.
He eivät vain millään erottaneet kumpi oli kummankin hevonen,
kunnes keksivät leikata Göranin hevoselta hännän aivan lyhyeksi ja sitten kaikki olikin päivänselvää ja miehet tyytyväisiä.

Eräänä päivänä Bengtin hevonen kuitenkin joutui pieneen onnettomuuteen, ja sen häntä
leikkaantui aivan yhtä lyhyeksi kuin Göranin hevosellakin.

"Mikä nyt neuvoksi?" miehet miettivät tuijottaessaan hevosia laitumella.

Onneksi paikalle sattui Lars, oman kylän mies, vieläpä varsinainen hevosmies.
Miehet kertoivat Larsille ongelmansa ja pian Lars käveli laitumelle hevosten luo, tutki hevosia pitkään,
niiden hampaita, niveliä, kavioita, askeltamista - mutta palasi sitten synkän näköisenä Göranin ja Bengtin luo.

"Eipä niistä eroa ota", mutisi Lars suupielestään, "niin samanlaisia ovat."

Katsoi vielä lähtöä tehdessään hevosia, kun hänelle kuin taikaiskusta valkeni:

"Hitto, nyt minä sen keksin", hän huusi suu messingillä, "Tuo musta hevonenhan on selkeästi ainakin viisi senttimetriä säkäkorkeudeltaan korkeampi kuin tuo valkoinen hevonen!" 

[maija]

 
Hellllvetin hauska!

[PerjantaiPuli]

Vai ei mies muka pärjää yksin!

Maanantai

Yksin kotona. Vaimolla on viikko vapaata. Hän matkustaa. Edessä on sangen miellyttävää vaihtelua. Luulen, että meillä on unohtumaton viikko, siis koiralla ja minulla.
Olen laatinut tarkan toimintasuunnitelman ja aikataulun.

Tiedän, milloin nousen ylös, miten kauan viivyn kylpyhuoneessa ja miten kauan valmistan aamiaista. Olen myös ottanut huomioon tiskaamiseen, siivoukseen, koiran ulkoiluttamiseen, ruoanlaittoon ja kaupassakäyntiin tarvittavan tuntimäärän.

Olen myönteisesti yllättynyt huomatessani miten paljon minulle jää silti joutilasta aikaa, jonka ah, saan käyttää miten haluan.

En ymmärrä, miksi naiset tekevät taloudenhoidon niin mutkikkaaksi, vaikka se todellisuudessa vaatii niin vähän aikaa.

Kysehän on ainoastaan organisoinnista.

Koira ja minä syömme kumpikin pihvin päivälliseksi..

Olen laittanut pöytään juhlaliinan, kynttilöitä ja ruusuja luodakseni viihtyisän tunnelman. Koira nauttii ankkapasteijaa alkupaloiksi, hienoa vihanneshöystöä pääruoan kera ja jälkiruoaksi keksejä. Minä taas jälkiruuakseni juon viiniä ja poltan sikarin.

En ole pitkään aikaan tuntenut oloani yhtä hyväksi.


Tiistai

Minun on hieman tarkistettava suunnitelmaani. Näyttää siltä että se vaatii kuitenkin joitain pieniä muutoksia.
Olen selittänyt koiralle, ettei jokainen päivä voi kuitenkaan olla juhlapäivä ja ettei see niin ollen voi odottaa joka aterialla alkupaloja ja kolmea eri ruokakippoa, jotka minun sitten pitää tiskata.

Aamiaisella huomasin, että kotitekoisessa appelsiinimehussa on yksi huono puoli: hedelmäpuristin on puhdistettava joka käyttökerran jälkeen.

Toinen vaihtoehto on tietenkin puristaa niin paljon mehua, että se riittää kahdeksi päiväksi.

Silloin puristimen joutuu tiskaamaan puolta harvemmin.

Oivallus: makkarat voi lämmittää panemalla ne keiton sekaan, jolloin on yksi kattila vähemmän tiskattavana.

Missään tapauksessa en imuroi joka päivä, kuten vaimoni vaati.

Joka toinen päivä riittää hyvin. Pitää vain muistaa vaihtaa tohvelit jalkaan ja puhdistaa koiran tassut jo ulko-ovella.

Muuten tunnen oloni oivalliseksi.


Keskiviikko

Minusta alkaa jotenkin tuntua, että taloudenhoito vaatii enemmän aikaa kuin arvasinkaan.
Minun on jälleen tarkistettava toimintasuunnitelmaani.

Ensimmäinen askel: ostin pikaruokaa. Nyt minun ei tarvitse uhrata niin paljon aikaa ruoanlaittoon. Aterian valmistamisen ei pitäisi milloinkaan kestää kauempaa kuin sen syöminen.

Vuode on ongelma. Kaikki on niin monimutkaista: nouseminen untuvapeitteiden alta, huoneen tuulettaminen ja vuoteen sijaaminen. En usko, että on välttämätöntä sijata sänkyä joka päivä, varsinkin kun rojahdan siihen takaisin taas illalla. Kaiken kaikkiaan se tuntuu järjettömältä puuhalta.

Olen lakannut valmistamasta monimutkaisia aterioita koiralle. Ostin lemmikkieläimille tarkoitettua purkkiruokaa.

Koira kyllä irvisti sille, mutta en voi auttaa asiaa. Jos minun on tyydyttävä esivalmistettuihin aterioihin, niin saa kyllä koirakin luvan tehdä samoin!


Torstai

Ei enää appelsiinimehua! Miten niin viattoman näköisestä hedelmästä voikaan syntyä sellainen sotku? Kerrassaan uskomatonta!
Jatkossa ostan valmista hedelmämehua.

Oivallus: onnistuin hivuttautumaan sängystä niin, että peite ja lakana rypistyivät hyvin vähän. Minun tarvitsi vain hiukan suoristaa niitä.

Vuoteen varjeleminen vaatii harjoitusta, eikä nukkujan sovi kääntyillä liikaa unissaan.

Selkääni särkee, mutta kuuma suihku varmasti auttaa siihen vaivaan.

En enää aja partaani päivittäin. Se puuha on todellista ajan hukkaa.

Samalla voitan kallisarvoisia minuutteja, joita vaimoni ei koskaan menetä, koska hänen ei tarvitse ajaa partaa.

Oivallus: ei ole mitään järkeä ottaa joka aterialle uutta puhdasta lautasta. Jatkuva tiskaaminen alkaa käydä hermoilleni. Koirakin voi syödä yhdestä ja samasta astiasta. Sehän on vain eläin.

Huomio: olen tullut siihen johtopäätökseen, ettei kenenkään asunnossa tarvitse imuroida kuin enintään kerran viikossa.

Makkaraa lounaaksi ja päivälliseksi.


Perjantai

Ei enää hedelmämehua! Pullot ovat liian painavia.
Olen havainnut seuraavaa: makkarat maistuvat hyviltä aamulla, vähemmän hyviltä lounaalla, eivätkä lainkaan hyviltä päivällisellä.

Jos makkaroita syö enemmän kuin kaksi päivää peräkkäin, seurauksena saattaa olla lievää pahoinvointia.

Koiralle on kuivamuonaa. Se on ravitsevaa eikä sottaa astiaa.

Olen huomannut että keittoa voi syödä suoraan kattilastakin. Se maistuu aivan samalta. Ei tarvita lautasta eikä kauhaa!

Enkä tunne enää itseäni tiskikoneeksi.

Olen lopettanut keittiön lattian lakaisemisen. Se alkoi käydä hermoilleni samalla tavoin kuin vuoteen sijaaminen.

Oivallus: unohda säilyketölkit. Tölkinavaaja vain suotta likaantuu.


Lauantai

Mitä järkeä muka on riisuuntua illalla, jos aamulla pukee taas ylleen samat vaatteet?
Mieluummin vietän senkin ajan nukkumalla vähän pitempään.

Sitä paitsi vaatteet päällä nukkuessa ei tarvitse lainkaan käyttää peitettä ja lakanaa, joten vuode säilyy sijattuna.

Koira levitti murusia lattialle, perkele. Annoin sen kuulla kunniansa. En ole sen palvelija!

Kummallista, yhtäkkiä tajusin, että vaimoni sanoo samalla tavalla joskus minulle...

Partakin pitäisi ajaa tänään, mutta minua ei huvita lainkaan.

Hermoni ovat kireällä.

Aamiaiseksi on vain sellaista, mitä ei tarvitse ottaa paketista, pilkkoa, levittää, keittää, sekoittaa tai muuten rasittaa itseään työllä.

Nuo puuhat saavat minun yksinkertaisesti tolaltani.

Suunnitelma: jos syön lounasta suoraan pussista, en tarvitse lautasia lainkaan. En myöskään ruokailuvälineitä, pöytäliinoja tai muitakaan hömpötyksiä.

Ikeneni ovat hieman kipeät. Ehkä se johtuu hedelmien puutteesta; ne ovat liian painavia kotiin raahattavaksi.

Kenties ikenien kipeytyminen on merkki alkavasta keripukista... Vaimokin just soitti ja kysyi, olenko pessyt ikkunat ja pyykin. Puhkesin hysteeriseen nauruun.

Sanoin, ettei minulla ole ollut aikaa sellaisiin puuhiin. Minulla on ongelmia kylpyhuoneen viemärin kanssa. Spagetti on tukkinut sen.

Se ei kuitenkaan minua suuremmin haittaa, koska olen joka tapauksessa lakannut käymästä suihkussa.

Huomio: koira ja minä syömme jo molemmat suoraan jääkaapista. Se on tehtävä nopeasti, jotta ovi ei olisi auki liian kauan.


Sunnuntai

Koira ja minä istumme sängyllä ja katselemme televisiosta ihmisiä, jotka syövät kaikenlaisia herkkuja. Me molemmat kuolaamme.
Olemme heikkoja ja kärtyisiä.

Tänä aamuna söin jotain koiran kupista. Kumpikaan meistä ei pitänyt siitä.

Minun täytyisi todellakin peseytyä, ajaa partani, kammata hiukset, valmistaa koiralle vähän sapuskaa, viedä se kävelylle, pestä astiat, siivota, käydä kaupassa ja tehdä koko joukko muita asioita, mutta voimani eivät yksinkertaisesti riitä.

Tunnen, kuinka tasapainoaistini alkaa horjua ja näköni alkaa hämärtyä.

Koira on lakannut päiviä sitten heiluttamasta häntäänsä.

Viimein itsesäilytysvaistoni puuttuu peliin ja raahaudumme ravintolaan ja syömme mainiota ruokaa useilta eri lautasilta yli tunnin ajan.

Sen jälkeen menemme hotelliin. Huone on puhdas, siisti ja viihtyisä. Olen löytänyt ihanteellisen ratkaisun taloudenhoito-ongelmiin.

Miksiköhän vaimoni ei ole koskaan tullut ajatelleeksi sitä...?

[PerjantaiPuli]

Pekka meni vihdoin pitkän suostuttelun jälkeen kihloihin ja muutti morsiamensa kanssa saman katon alle.
Sitten koittikin yhteisistä pelisäännöistä sopimisen aika.

"Se on sitten niin, että menen kavereiden kanssa keilaamaan silloin kun haluan,
kalaan jos huvittaa ja oluelle kun sattuu sopimaan. Ja näistä asioista ei sitten nalkuteta.
Onko kommentoitavaa?" Kalle linjasi.

"Sopiihan se. Ota sitten menoissasi huomioon, että tässä talossa harrastetaan seksiä joka ilta kello seitsemän,
olit sinä paikalla tai et."  morsian kuittasi.