Ei niin herkkää lyriikkaa

[Predatel]

Oikein vai väärin?

Onko se oikee teko ettei kuuntele itteään.
Pitäiskö se tehä, vai eikö sittenkään?
Elämä on täynnä valintoja, mut mitkä niist on oikeet
sitä mä kysyn ennenku tän lopetan

Joku vois tulla ja opettaa sokeeta.
Tulla vaa ja tehdä ne valinnat.
Jos mä näin teen ni saanko vain hopeeta.
etin sitä kultaa sitä yhtä ja ainutta, en eti sitä kaipuuta.

Paljon vaadin, mutten tarpeeks.
Pää on nii harmaa.
En tiedä mitä haluun.
mut meen vaikka läpi kiven, jos sen voin saada.

En sitä saanu, mutten hetkeäkää kadu.
Matka oli mulle ku joku vitun lastensatu.
Täst tarinast mä havahdun
opin uutta ja en seuraaval kerral enää nii kovi kaadu

Aina se sattuu, mut miks?
No siks ku annoin tunteide mukaa tulla
Mä oon täys hullu, kui ees annoin näin tapahtuu
Luotin ihmisiin täyteen turhuuteen, kerroin sil murheen sen
Se heitti mut järveen, en osannu uida
Kuolin sisältäni en nähny niit kelluvia puita.
En tarvii enää muita

Oon yksin tässä kylmässä maailmassa
Yksin on selvittävä, ei auta itku.
Täytyy vaa olla omaa maailmaa rakentamassa
Hukuta murhees siihen paskaan litkuu

Vittu.


Tämmösen rustasin joskus vuonna nakki 

[[:]Kylkiluu[:]]

Onni vaatii tyytymistä
itsen hellää hyväksymistä
kaiken anteeksi antamista
vaiteliasta nöyrtymistä
kykyä nähdä kokonaisuus
rakastaa koko peilikuvaa
nauraa menneisyydelle
oppia eilisestä
odottaa huomista

Sanahelinäksi kaikki jää
tietoisuuteni ulottumattomiin
pateettisiksi aforismeiksi
menetetyn muistomerkiksi

[GILlian]

Liekö tummuus laskeutumassa
piilossa kiven kovan
takana puitten ja pensaiden
hiipien tuleeko lähemmäs

Ottaako sinut mukaansa
sitooko kahleet käsiisi
liinan silmillesikö laittaa
laskeutuuko harteillesi

Anna minun auttaa se pois
viedä sirppi viereltäsi
avata lukko käsistäsi
vain avaimen siihen tarvitsen

Löydän sen kyllä
anna siihen mahdollisuus
anna vain aikaa löytää se
viedä tummuus silmistäsi

Sisälläni onko avain tuo
onko vain voima suuri
varjeltuna sisimmässäni
sydämessänikö asustaa

Jos vain saan kiinni tuosta voimasta
lukko auki pyörähtää
kahle kilahtaen aukeaa
pilvi väistyä tieltä valon saa

[[:]Kylkiluu[:]]

Nimettömillä mailla asuvat kurjuuden kurtisaanit
röyhelöisiin hameisiin pukeutuvat sirpaleiset sielut
ahavoituneilla kasvoilla myytävä hymy
raskaiden silmäluomien varjostama katse
vaivoin peitellyt potkitut polvet
vuosien häpeän uurruttamat silmäkulmat

Ikivanhan paarialuokan hiljainen tieto
ihmisestä, tarpeesta, myytävästä, maksetusta
silmille sylkijöistä
himossaan vapisevista

Tulkaa, kaikki on kaupan!

[nyyyps]

Kylkiluulla on mukavan rikas kieli.

[[:]Kylkiluu[:]]

Kylkiluulla on mukavan rikas kieli.

Kiitosta  Kaikenlaista sontaa sitä suoltaa tajunnanvirtana

[The Änes]

Kylkiluulla on mukavan rikas kieli.

Lukihäirö, luin että "rietas kieli" ihmettelin hetken

[[:]Kylkiluu[:]]

Kylkiluulla on mukavan rikas kieli.

Lukihäirö, luin että "rietas kieli" ihmettelin hetken

Mäkin luin sen ensin niin ja nyökyttelin sillekin 

[The Änes]

Kylkiluulla on mukavan rikas kieli.

Lukihäirö, luin että "rietas kieli" ihmettelin hetken

Mäkin luin sen ensin niin ja nyökyttelin sillekin 

Tähän vois vaan todeta että jos olikin tarkotuksena sanoa "rietas mieli"

[[:]Kylkiluu[:]]

Kylkiluulla on mukavan rikas kieli.

Lukihäirö, luin että "rietas kieli" ihmettelin hetken

Mäkin luin sen ensin niin ja nyökyttelin sillekin 

Tähän vois vaan todeta että jos olikin tarkotuksena sanoa "rietas mieli"

En ole niitä riettaimpia runojani tänne vielä laittanutkaan