***TV:stä tuttu Arto avohoidossa.

[Jarre]

Jos siinä kromia on, ja ruostumatonta putkea tehään, niin se pitosuushan on pienempi ku euron kolikossa.
Siis painoonsa nähen.

Onhan se...ei tuossa muutenkaan paljoa sitä oo...

[nyyyps]

Jos siinä kromia on, ja ruostumatonta putkea tehään, niin se pitosuushan on pienempi ku euron kolikossa.
Siis painoonsa nähen.

Onhan se...ei tuossa muutenkaan paljoa sitä oo...

Ja olisin enempi huolissani ravintoketjuun kertyvästä elohopeasta ku meijeriputkien nikkelistä.

[Jarre]

Jos siinä kromia on, ja ruostumatonta putkea tehään, niin se pitosuushan on pienempi ku euron kolikossa.
Siis painoonsa nähen.

Onhan se...ei tuossa muutenkaan paljoa sitä oo...

Ja olisin enempi huolissani ravintoketjuun kertyvästä elohopeasta ku meijeriputkien nikkelistä.

Tai salaattien ja hedelmien nitraattipitoisuuksista 

[nyyyps]

Jos siinä kromia on, ja ruostumatonta putkea tehään, niin se pitosuushan on pienempi ku euron kolikossa.
Siis painoonsa nähen.

Onhan se...ei tuossa muutenkaan paljoa sitä oo...

Ja olisin enempi huolissani ravintoketjuun kertyvästä elohopeasta ku meijeriputkien nikkelistä.

Tai salaattien ja hedelmien nitraattipitoisuuksista 

Tai lasimurskasta pakastepöperössä.

[jomppa]

Jos siinä kromia on, ja ruostumatonta putkea tehään, niin se pitosuushan on pienempi ku euron kolikossa.
Siis painoonsa nähen.

Onhan se...ei tuossa muutenkaan paljoa sitä oo...

Ja olisin enempi huolissani ravintoketjuun kertyvästä elohopeasta ku meijeriputkien nikkelistä.

Tai salaattien ja hedelmien nitraattipitoisuuksista 

Tai lasimurskasta pakastepöperössä.

Joko sitä lasia taas on ruennu olemaan ruuissa,eikö se sikainfluessa olekkaan enää in

[GILlian]

Voehan elämä...

[The Änes]

Cr- tai CrTi-teräksissä 

Tosin meijeriputki sisältää sitä nikkeliä

Tulee mieleen että ei, mutta en nyt käy väittelemään..on vaan sellanen muistikuva että ne ei oo rosteriputkia mitä meijereissä käytetään....mutta en osaa sanoa onko mitään totuutta tässä muistikuvassa 

http://www.kimet.fi/content/pdf/tuotteet/Pyoreat_putket.pdf
Viimeisellä sivulla kohta meijeriputket, en osaa suoraan tulkita tuota, kun opinnot on aika kesken. Eivät ole vielä alkaneetkaan. Itte asiassa ei ole vielä koko opiskelupaikasta varmuutta.

CrNi teräsputkea 

AISI 304
En minäkään muuten tietäis mutta ku "meijerialalla" töissä 

[Atomisaattori]

http://areena.yle.fi/toista?id=2149790

Tuo dokumentti oli kyllä ajatuksia herättävä 

Löytyykö tuota enää mistään ?? 

[TV:stä tuttu Arto.]

No:116.Ultrapalaminen.

Voiko happi polttaa happea? Perusfysiikkaa lukenut voi varsin selkeästi tokaista, ettei toki. Happi vaatii polttoainetta palaakseen. Mutta mietitään tovi pitempään. Voi toki ja polttaakin! Siksi happi esiintyy O2 muodossaan aringonsäteilyn alla! Voiko happi palaa lisää tästä? Totta kai voi, klassinen hapen O3 muoto tunnettu rajumman avaruusssäteilyn aiheuttama otsonina yläilmakehästämme. Hapen yhtymisen kemia perustuu pelkistettynä sen ulomman valenssielektronin ionisaatioenergian aiheuttamaan 13,3eV energiasitoutumiseen, jonka tunnemme liekistä vapautuvana fotonointienergian purkuna. Palamisessa pelkistetysti kaksi atomia. Toinen elektronivajaa plusmerkkinen ja miinusmerkkisempi jakavat yhteisen valenssielektronin kuorissaan sidosenergiasähkökentällä. Aikia selkeää peruskemiaa toistaiseksi.

Mutta miten happi "palaa" kun muodostuu otsonia? Niin happea hapella polttamisesta tässä on kyse! Itse asiassa ilmiöön liittyy ydinhallintomme tarkimmin salaama käsitemaailmaa. Voidaan puhua vaikka hapen  "superpalamisesta " kahdesti. No ei tässä kuin alustukseksi, hapessa kuten tiedämme on peräti 8 valenssielektronia. Miten tämä happi palaa kun se palaa KAHDEKSASTI? Viimeistään tässä vaiheesa IAEA ydinhallinto ja muut oppimateriaalikirjat ja nettitiedostot sulkeutuvat kuin synkin muuri! Olemme jonkin sellaisen ylittämättömän fysiikan ilmiön rajamailla, jonka mallien mukaan kuuluisi ongelmitta onnistua, mutta aihe on kautta linjan ydintiedotuksen luoman muurin ympäröimä TABU! Voimmeko itse asiassa saada tästä raottuvasta mitään konkreettista tietoa?

TVO:lle mm. STUK antaa IAEA:n määrittelemänä tarkkaa tarkemmat tiedot siitä, ettei käytettyä ydinpolttoainetta saa IKINÄ tuoda vapaaseen hapekkaaseen ilmaan säteilemään. Koska se sulaa +3 000C lämpöönsä 30 sekunnissa! Syttyy lisäksi palamaan ja alkaa ionisoituen yhtymään ilmaan "ultrapalolla!" Tässä on eräitä suunnattoman mielenkiintoisia yksityiskohtia. Miten IHMESSÄ jo valmiiksi uraanin oksidiksi poltettu keraami saattaa palaa? Ei keraaminen pinta edes kuumana syty normaalilaitteissamme millään! Jotain outoa tässä on. Jonka ydinjäteaineen säteilyluonne tuo muassaan. Kiinailmiöivä Tshernobylin sisusuraani, kuten muistamme porautui ONGELMITTA läpi reaktoriensa pohjien tuosta vaan. Ja epätoivovimmalla sielä kaivettiin tälle uraanilaavalle estotunneleita ja vastaavia paniikissa. Taas jotain uskomatonta, miten ihmeessä vain vaivoin punahehkuiseksi muuttunut "viileä" laava VOI porautua läpi hiiliterästen,  paksujen kuumuutta sietävien hiilikennostojen ja kuumuutta sietävien betonien hetkessä?

Palataan siihen tilanteeseen jossa meillä on säteilyssä liki kaikki elektroninsa menettänyt happi. Joka kykenee "ultrapalamaan" 8-kertaisesti. Kun tällainen happi kohtaa säteilyn runtelemia raskaampia metalleja säteilyn kyllästämässä tilassa alkaa tapahtua jotain huikeaa. Normaali uloin valenssielektronisidos vastaa reilun 10eV energiaa. Mutta kun happi yhdistetään K,L, M kuoriensa sisempiä elektronejaankin menettäneitten aineitten kanssa alkaa valenssisidoksien elektroniratapaluissa vapautumaan uskomattoman suuria energioita 10 000eV, sisimmissä elektronikuorissa on 100 000eV< atomikohtaisista röntgensäteilyyvasteita! Heittämällä normaalia palamista 10 000 kertaa suuremmat voimat ovat liikkeellä! Mikä kuvaavinta nyt atomeja toisiaan kohden vetävillä säteilyeroosoiduilla aineilla on käytettävissään kymmenien, jopa sataluokkaisten elektroni-ionisaatiovajausten kenttävasteita. On vetovoimat atomia kohti käsittämättömiä! Tällaisiin infernoihin imaistaan arki-ilman kaasuja- happea ja vaikka mitä jalokaasuja on "aineitten yhdistymiset" sellaisissa vaiheissa, että esteittä palaa niin vaikeasti palavat typet, kuin normaalisti yhdistymättömät jalokaasut yms. ilmasta.

Majakissa tällaiseen infernaaliseen "ultrapaloon" katosi kokonainen kuivumisesta yliaktivoitunut massiivinen ydinjätevarasto. Majakissa pian sodan jälkeen tämä horna tappoi 3 000 ihmistä. Ilmiötä verhoaa yhä raju ydinhallinnon sensurointi. Tosiaan sieläkään EI tapahtunut ylikriittisen säteilymassan räjähtäminen, kuten ei Tshernossakaan. Vaan edelläkertomani ns. kemiallinen "ultrapalaminen". Jossa säteilyn kyllästämät oksidit paloivat yhä uudestaan yhdistyen erittäin kiivaissa prosesseissa. Jonka säteilyeroosoinnin luonnetta ei kerrota! 1940-luvulla Einsteiniltä kyseltiin millä todennäköisyydellä ilmakehän ydinpommin säteily "ultrapolttaa" ilmakehän typen? Vielä 1955 Einstein muistutti, että ilmakehään siviiliydinvoimasta päästetty säteilyn kasautuva energia muuttaa typpikehän vääjäämättä niin superkriittiseksi, että muuten palamaton typpi "ultrapalaa" yhtyen ilmakehän happeen! Aihe on TABU! Alamme tajuta MITÄ meiltä ydinhallinto salaa. Perustietoa, miten säteilyttämällä' aineita, kaasuja ne saadaan MYÖS ylikriittiseen yhdistymistilaan. Tämä, kuten osoitin tuottaa helposti jopa kymmeniä tuhansia kertoja enemmän röntgönöivää säteilyenergiaa, kuin normipoltto. Niin uskomaton ULTRAPALAMISEN TABU on!

[Atomisaattori]

Palaminen vaatii happea, palavaa ainetta, lämpöä ja keskeytymättömän ketjureaktion.
Yleensäkin palaminen on mahdollista vain jos ilmassa on 21% happea, tuon alle kun menee palo sammuu..