***TV:stä tuttu Arto avohoidossa.

[nyyyps]

Ultrapalavatko beettasoihdut?

[jta]

Kyllä jos niille syöttää ultravioletti säteilyä.. 

[Atomisaattori]

Majak: http://fi.wikipedia.org/wiki/Majak

Majak on ydinpolttoaineen jälleenkäsittelylaitos Venäjällä 150 km luoteeseen Tšeljabinskin kaupungista.

Loviisan ydinvoimalaitoksesta kuljetettiin korkea-aktiivista käytettyä ydinpolttoainetta yli 20 vuoden ajan vuoteen 1996 asti käsiteltäväksi Majakiin. Laitoksessa tapahtui vuonna 1957 aluetta laajasti saastuttanut ydinonnettomuus.

Ydinonnettomuus

Kyštym on lähellä Tšeljabinsk-40:n ydinlaitosta, joka tunnetaan myös nimellä "Majak" ('majakka'). Laitoksessa tapahtui 29. syyskuuta 1957 voimakas räjähdys jätesäiliössä, jossa oli korkearadioaktiivista jätettä. Saastuneesta alueesta on myöhemmin käytetty nimitystä "Kyštymin jalanjälki". Räjähdys johtui säiliön jäähdytysjärjestelmän viasta.

Ihan mielenkiinnosta mikä tuo Majak on. Kun ei Arto siitä mitään viitsinyt meille tavallisille kuolevaisille mainita  


Palaminen: http://fi.wikipedia.org/wiki/Palaminen

Palaminen on aineen yhdistymistä happeen siten, että vapautuu runsaasti lämpöä. Tavallisimmin palamisella tarkoitetaan niin nopeaa reaktiota, että aineen lämpötila nousee useisiin satoihin asteisiin. Esimerkiksi ruostumista ei pidetä palamisena, vaikka siinä rauta yhtyy happeen. Erityisen nopeaa palamista kutsutaan lähteestä riippuen humahtamiseksi ja räjähtämiseksi. Palamisesta voi syntyä kaasussa tapahtuva valoilmiö, jota kutsutaan liekiksi. Ilman liekkiä tapahtuvaa palamista kutsutaan hehkupaloksi. Kun arkikielessä puhutaan tulesta, tarkoitetaan yleensä liekkipaloa. Hallinnasta riistäytynyttä palamista sanotaan tulipaloksi.

Kemiassa ja biologiassa puhutaan kuitenkin myös hitaasta palamisesta, jossa lämpö ehtii levitä ympäristöön siten, ettei tulenliekkejä esiinny eikä lämpötila nouse kovin korkeaksi. Sellaista tapahtuu esimerkiksi lahoamisessa ja hengityksessä.

Sekä palaminen kemiallisena reaktiona: http://fi.wikipedia.org/wiki/Palaminen

Palaminen kemiallisena reaktiona

Syttyvät aineet syttyvät kullekin aineelle ominaisessa lämpötilassa, aineen pitoisuudessa, happipitoisuudessa. Syttymiseen liittyy erilaisia ainekohtaisia lämpötiloja kuten savupiste, leimahduspiste ja palopiste. Syttyvä aine voi myös syttyä ilman ulkoista sytytyslähdettä itsesyttymislämpötilassaan.

Palaminen on eksoterminen reaktio. Aineen palaessa vapautuu kemiallista energiaa, jonka voi havaita lämpönä yleensä myös valona. Palamislämpötila ja vapautuvan energian määrä riippuu materiaalista ja palamisprosessin nopeudesta.

Kun aine palaa, muodostuu oksideja. Esimerkiksi vedyn palaessa syntyy divetyoksidia eli vettä (H2O), korkean lämpötilan vuoksi kuitenkin höyrynä. Vesi soveltuu tämän takia palojen sammuttamiseen, sillä se on täydellisen palamisen lopputulos eikä voi enää syttyä. Toisaalta esimerkiksi hiilimonoksidi eli häkä (CO) on vain osaksi palanutta hiiltä ja se palaa herkästi edelleen, jolloin syntyy hiilidioksidia (CO2). Hiilen palaessa syntyvä hiilimonoksidi kuitenkin leviää sellaisenaan ympäröivään ilmaan, jos happea ei ole riittävästi sen palamiseen.

Helposti palavia alkuaineita ovat myös esimerkiksi rikki ja fosfori, joiden palaessa syntyy rikkidioksidia (SO2) ja fosforipentoksidia (P2O5). Palamistuotteista hiilimonoksidi, hiilidioksidi ja rikkidioksidi ovat tavallisissa lämpötiloissa kaasuja, fosforipentoksidi sitä vastoin kiinteää ainetta.

Orgaanisten yhdisteiden palaessa niiden molekyyleissä olevat atomit, etenkin hiili- ja vetyatomit irtovat toisistaan, ennen kuin ne yhtyvät ilmasta tulevan hapen kanssa hiilidioksidi- ja vesimolekyyleiksi. Esimerkiksi yksinkertaisimman orgaanisen yhdisteen, metaanin palamisreaktion kaava on

CH4 + 2 O2 => CO2 + 2 H2O

Suurimolekyylisempien orgaanisten molekyylien hajotessa palamisen yhteydessä syntyy yleensä välivaiheina eräitä pienempimolekyylisiä aineita. Mikäli ne ovat helposti haihtuvia, kuten esimerkiksi monien aineiden palaessa syntyvä akroleiini, ne helposti leviävät sellaisenaan ympäristöönkin, jolloin palaminen jää siis vaillinaiseksi, mutta ympäröivässä viileämmässä ilmassa nämä aineet jälleen tiivistyvät pieniksi hiukkasiksi. Savu koostuukin juuri tällä tavoin syntyneistä, ilmassa leijuvista hiukkasista, jotka ovat sekoittuneet palamisessa syntyneisiin kaasuihin. Koska hiili palaa hitaammin kuin vety, syntyy orgaanisten aineiden palaessa yleensä myös hienojakoista hiilipölyä, nokea. Samasta syystä esimerkiksi puun palaessa jää jäljelle hiillosta, jos tuli sammutetaan, ennen kuin se on loppuun palanut.

Yleensä orgaaniset aineet sisältävät myös palamattomia kiinteitä ainesosia, jotka jäävät muuten täydellisenkin palamisen jälkeen jäljelle tuhkana. Esimerkiksi useimpien puulajien melko suuren kaliumpitoisuuden vuoksi puun tuhka koostuu suurelta osin kaliumkarbonaatista, K2CO3.

Happi: http://fi.wikipedia.org/wiki/Happi

Happi (lat. oxygenium) on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja CAS-numero 7782-44-7. Esiintyessään vapaana alkuaineena se on tavallisissa lämpötiloissa kaasuna, ja sitä on Maan ilmakehässä noin 21 %. Luonnossa sitä on runsaasti myös yhdisteinä kuten vetenä, joka on vedyn ja hapen yhdiste, sekä lukuisina maa- ja kallioperän mineraaleina, jotka ovat erilaisia muiden alkuaineiden ja hapen muodostamia yhdisteitä. Se on yleisin alkuaine maankuoressa, jossa sitä on lähes 50 %.

Vapaa happi reagoi herkästi monien muiden aineiden kanssa. Se ylläpitää palamista, ja se on myös useimpien eliöiden elämälle välttämätöntä. Sitä vapautuu kasvien yhteyttämisessä ja kuluu eläinten soluhengityksessä.

Happimolekyyli: http://fi.wikipedia.org/wiki/Happi

Happimolekyyli (O2) muodostuu kahden happiatomin liitoksesta, ja esiintyy kaasumaisena huoneenlämpötilassa. Happi on tärkeä ainesosa ilmakehässä, jossa sitä on 21 %. Nestehappi ja kiinteä happi ovat vaaleansinisiä, ja molemmat ovat hyvin paramagneettisia aineita.

Otsoni: http://fi.wikipedia.org/wiki/Otsoni

Otsonimolekyylin (O3) muodostaa kolme happiatomia. Otsoni vaurioittaa hengitysteitä, se on kaasuna vaalean sinertävää ja nesteenä voimakkaan sinistä. Sen pistävän raikas tuoksu on tuttu ukonilman jälkeen: nimi otsoni tuleekin kreikan hajua tarkoittavasta sanasta (ozein)

Otsonia muodostuu ilmakehän yläosassa, stratosfäärin otsonikerroksessa, kun auringon ultraviolettisäteily hajottaa happimolekyylejä (O2) happiatomeiksi (O). Nämä sitten yhtyvät molekylaariseen happeen muodostaen otsonia. Otsonia syntyy myös salamoinnin ja kipinöinnin yhteydessä. Otsonikerros suojaa eläviä soluja Auringon ultraviolettisäteilyltä. Absorptio eli säteilyn vaimeneminen perustuu UV-säteilyn kykyyn hajottaa O2 ja O3 –molekyylejä.

Koska otsoni on molekyylinä epästabiili verrattuna happikaasuun, se luovuttaa helposti yhden happiatomin ja on siksi hyvä hapetin. Tämän ominaisuuden takia otsonia käytetään muun muassa ilmanpuhdistukseen, vedenpuhdistukseen, valkaisuun ja desinfiointiin.

Eli toistaiseksi Arton palava happi on puppua jo pelkallä Wikipedian tiedoilla   Sikälimikäli olen yhtään kartalla missä mennään  



Hieman OT tähän kohtaan:
Pitäiskö laittaa vielä hienoja värejä, paljon hymiöitä ja kursivoida sieltä täältä jotain tekstiä  
Haukkua kaikki tyhmiksi ja keksiä omia sanoja sekaan  

[Jarre]

  Liekille

[nyyyps]

Palaminen on hapettumista, eli aineen yhtymistä happeen.
Otsonin syntyminen voidaan mutkan kautta tulkita hapen palamiseksi, mutta reaktio saa voimansa muusta kuin hapen yhtymisestä happeen - sitä happi ei itsestään tee, muutenhan vapaa happi esiintyisi väistämättä otsonina.

[Atomisaattori]

Liekille

Olkaa hyvä vaan 

Palaminen on hapettumista, eli aineen yhtymistä happeen.
Otsonin syntyminen voidaan mutkan kautta tulkita hapen palamiseksi, mutta reaktio saa voimansa muusta kuin hapen yhtymisestä happeen - sitä happi ei itsestään tee, muutenhan vapaa happi esiintyisi väistämättä otsonina.

Olisiko tuon voinut sanoa noinkin lyhyesti 

[nyyyps]

Tuohon pitää vain muistaa sanoa, että otsonin syntyminen vaatii energian tuomista ulkopuolelta reaktioon.

Niinku esmes haarukan, se on hyvä. Tai rautalangan.

[The Änes]

Sähkö on sinistä ja se sattuu, ydinsähköstä tulee hohtavaksi, ei tarvi valaistusta enää, ekologista

[Atomisaattori]

niin sattuu  muutaman kerran on pistorasiasta tullut näpeille

[Mao]

Eli toistaiseksi Arton palava happi on puppua jo pelkallä Wikipedian tiedoilla 

Odota vaan




Muistaakseni happimolekyylissä on kaksi happiatomia ja otsonimolekyylissä on kolme happiatomia
Joten lasketaanko se hapeksi?