Kun ei ole mitään sanomista

[jii]

.

[Señorita iCola]

                           









.

[-teme-]

................(hys)

[nyyyps]

Happipitoisesta luonnonvesissä suurin osa mangaani esiintyy humukseen sitoutuneena kompleksiyhdisteenä, kolloidisena saostumana tai sitoutuneena kiintoaineeseen. Hapettomissa tai hyvin happamissa olosuhteissa kaikki mangaani on ionimuodossa. Mangaanin kokonaispitoisuutta määrityttäessä on välttämätöntä hapettaa näyte, jotta mangaani saadaan määritettävään muotoon. Hapettaminen poistaa tavallisesti myös näytteen värin ja hajottaa orgaanisen aineen, joka voisi häiritä määritystä.
Rauta häiritsee muodostamalla formaldoksiimin kanssa värillisen kompleksiyhdisteen, jonka absorptiomaksimi on lähellä aallonpituutta 450 nm. Rauta voidaan sitoa EDTA:lla hydroksyyliammoniumkloridin läsnäollessa, jolloin rauta- formaldoksiimikompleksiyhdisteen väri heikkenee.
Koboltti ja nikkeli voivat aiheuttaa liian suuri mangaanituloksia, jos niiden pitoisuudet ovat suuremmat kuin 1 mg/l. Ortofosfaatti-fosfaattipitoisuuden ollessa suurempi kuin 1,5 mg/l, voidaan kalsiumin läsnäollessa saada liian pieniä mangaanipitoisuuksia. Luonnonvesissä yllämainittuja aineita on niin vähän, etteivät ne aiheuta häiriötä. Määritettäessä mangaania merivedestä, jonka saliniteetti on suurempi kuin 2,7 ‰ tai kalsiumin ja magnesiumin konsentraatioiden summa on suurempi kuin 5 mmol/l, näytteeseen on lisättävä suurehko määrä EDTA:ta sitomaan kalsium ja magnesium. Mikäli tutkitaan teollisuusjätevesiä, häiriötekijöiden vaikutus tutkitaan näytteen mangaanipitoisuuteen.

[nyyyps]

Öh.

[jii]

mm-m

[Señorita iCola]

 

[IsoPahaJolppi]

  Canada.

[=Juku=]

                                                                                                                                        .

[nenaontelo]

Nenäapina (Nasalis larvatus) on Borneon saarella Indonesiassa asuva erittäin uhanalainen apinalaji. Se on Nasalis-suvun ainoa tunnettu edustaja.
[muokkaa] Tuntomerkit

Nenäapinan tunnistaa isosta, jopa 10 senttimetrin pituisesta nenästä. Naarailla ja nuorilla eläimillä nenä on pysty ja terävä, mutta vanhoilla uroksilla se riippuu yläleuan päällä ulottuen alaleualle saakka. Nenä kapenee kärkeä kohden; sieraimet ovat suuret ja leveät. Nenäapinan vartalo on hoikka, samoin raajat. Sen eturaajat ovat hiukan takaraajoja lyhyemmät. Täysikasvuisen uroksen pituus voi olla jopa 1,50 metriä, josta hännän pituus on suunnilleen 80 cm. Turkin yleisväri on kellertävä, raajat ovat harmaat.
[muokkaa] Elinalue ja -tavat

Nenäapinat elävät laumoina Borneon matalissa ja soisissa metsissä. Alkuasukkaat nimittävät nenäapinoita "valkoisiksi miehiksi". Nenäapinan elintapoja tunnetaan huonosti, sillä sitä on lähes mahdotonta pitää vankeudessa, koska se syö vain tiettyjen syntymäsaarensa jokien reunustalla kasvavien puiden lehtiä, nuppuja ja hedelmiä. Sen takia ei ole muuta tapaa saada selkoa sen tavoista kuin lähteä Borneoon.

Nenäapinat ovat hidasliikkeisiä ja rauhallisia. Ne voivat maata tuntikausia puiden oksilla syömässä ruokaansa välittämättä vähääkään niitä tarkkailevista ihmisistä. Tarpeen tullen ne kuitenkin liikkuvat puissa erittäin nopeasti ja ketterästi. Ne myös uivat mielellään, mikä on erittäin harvinaista apinoiden keskuudessa. Ne uivat sekä joissa että meressä. Kalastajat ovat joutuneet pelastamaan monia eläimiä, jotka ovat uineet liian kauaksi rannikolta. Jos apina on hukkumaisillaan, se antaa vetää itsensä veneeseen ja käpertyy veneessä mahdollisimman kauaksi kalastajasta. Se odottaa kunnes vene on niin lähellä rantaa, että se voi hypätä veteen ja uida rantaan. Vanhat nenäapinat voivat olla erittäin kookkaita ja painavia. Ärsyyntyneinä ne puolustautuvat tehokkaasti hampain ja kynsin. Muutoin tämä erikoisen näköinen eläin on sekä miellyttävä että hyväluonteinen.