News:

Apachefoorumi.net
Admin tarjoaisi kävijöille kahvit, mutta huomasi ettei serveri tykkää nesteistä.

Main Menu

Kun ei ole mitään sanomista

Started by jii, Wed 25.08.2010 13:55:28 (UTC+0300)

Previous topic - Next topic

0 Members and 1 Guest are viewing this topic.

juuso

"Älkäämme surko sitä, mitä meillä ei ole. Surkaamme sitä, mitä meillä on."  - Alivaltiosihteeri


=Juku=


Me first (rules of traffic)

Señorita iCola

Menestykseen on kaksi sääntöä:
1. Älä koskaan paljasta kaikkea.

peter


nyyyps

Minoon aina ollu sitä mieltä, ettei ihmisen piä piätellä turhaan ajatuksihhan, mitä niistä panttaamaan, ihan rohkeasti vain kaikki pimmeimmäkki esille, ei tuo jurottaminen joha mihinkään ja piristäähän se tehä välillä muutaki ku olla hiliaa ja kaikki ku ei ossa laulaa KMnO4-luku

Raja-arvo on 12 mg/l ja tavoitearvo on <8 mg/l

    Veden humus sellaisenaan ei ole terveydelle haitallista, mutta se aiheuttaa veteen väriä ja makua sekä keitettäessä saostumia. Välillisesti humus voi heikentää veden  terveydellisitä laatua kuluttamalla desinfiointikemikaalia hapettumiseensa ja siten heikentäen desinfiointitehoa. Pieneliöiden jälkikasvu vesijohtoverkossa on sitä tavallisempaa, mitä korkeampi verkostoon johdettavan veden KMnO4-luku on.
    Käsitellyn pintaveden korkea KMnO4-luku ilmaisee myös puutteita vedenkäsittelymenetelmässä tai prosessin hoidossa, mistä voi seurata veden terveydellisen laadun vaarantuminen.
     

Kokonaiskovuus

Raja-arvon alaraja on 1,5 mmol/l Ca

    Veden kovuus aiheutuu pääasiassa liuenneesta kalsiumista ja magnesiumista. Liian alhainen veden kokonaiskovuus aiheuttaa korroosiota putkistoissa. Jos kloridin ja sulfaatin määrät ovat pienet, korroosio on pienimmillään kun veden kalsiumkovuus on n. 0,7 mmol/l. Korkea kovuus lisää kalkin saostumista putkistoon, mistä syystä pH:n on oltava sitä alempi mitä korkeampi talousveden kovuus on.
     

Kupari, Cu

Raja-arvo on 1,0 mg/l ja tavoitearvo on < 0,3 mg/l

    Talousveden kupari on pääosin peräisin kiinteistön vedenjakelulaitteiden ja -kalusteiden materiaaleista. Koska Suomessa vesi on yleensä kuparia syövyttävää, ellei vettä ole käsitelty, kohonneet kuparipitoisuudet ovat yleisiä etenkin lämpimässä vesijohtovedessä. Vesijohdossa seisoneessa vedessä voi esiintyä muutamien milligrammojen pitoisuuksia litrassa, pitoisuus alenee kuitenkin nopeasti vettä juoksutettaedda.
    Kupari aiheuttaa veteen karvasta makua. Se muodostaa saniteettikalusteisiin vihertäviä tahroja ja kuparipitoisella vedellä pesu voi muuttaa hiukset vihertäviksi. Kupari lisää alumiinia ja sinkkiä sisältävien laitteiden ja kalusteiden korroosiota.
     

Lyijy, Pb

Raja-arvo on 0,01 mg/l

    Raakaveteen lyijyä saattaa joutua teollisuuden saastutuksen seurauksena. Talousveteen lyijyä liukenee jakelulaitteiden materiaaleista, jos lyijyä sisältäviä metalliseoksia on käytetty.
    Lyijy on elimistöön kertyvä myrkyllinen  raskasmetalli, joka voi aiheuttaa monenlaisia haittavaikutuksia mm. hermostoon ja luustoon.
     

Magnesium, Mg

Raja-arvo on 50 mg/l

    Talousveden magnesium on peräisin maaperän suoloista. Suomessa veden magnesiumpitoisuus on yleensä alhainen. Korkea magnesiumpitoisuus aiheuttaa epämiellyttävää makua veteen. Lisäksi se nostaa veden kovuutta ja voi aiheuttaa saostumia lämminvesijärjestelmissä.
     

Mangaani, Mn

Raja-arvo on 0,05 mg/l

    Mangaania on pohja- ja pintavesissä melko yleisesti. Pohjavesissä sitä esiintyy usein samanaikaisesti raudan kanssa. Mangaanin poisto vedenkäsittelyssä on vaikeampaa kuin raudan poisto, jonka vuoksi raudan- ja mangaaninpoiston käsittävien vesilaitosten jakamassa vedessä on usein mangaanin aiheuttamia laatuvirheitä.
    Liiallinen mangaani aiheuttaa veteen ja siitä valmistettuihin juomiin epämiellyttävää makua. Se muodostaa mustia kerrostumia saniteetti- ja talouskalusteisiin sekä tahraa pyykkiä. Jo hyvin pienetkin veden mangaanipitoisuudet voivat synnyttää kerrostumia vedenjakelulaitteisiin ja ns. mangaanibakteerit edesauttavat näiden saostumien synnyssä. ajoittain liikkeelle lähtevät saostumat voivat esiintyä nokimaisina hiutaleina tai rasvamaisina muodostumina, joiden tahraava vaikutus on hyvin voimakas.
     

Natrium, Na

Raja-arvo on 150 mg/l

    Talousveden natrium on peräisin joko raakavedestä tai vedenkäsittelykemikaaleista (sooda, lipeä, ioninvaihtimen elvytyssyola). Vanhoilla merenpohja-alueilla kaivovesien natriumpitoisuus voi olla 50-100 mg/l, mutta tavallisesti pinta- ja pohjavesien natriumpitoisuus on alle 5 mg/l. Maanteiden suolaukseen käytetty suola voi olla syynä kohonneeseen  natriumpitoisuuteen. Maantiesuolassa suhde natrium/kloridi on noin. 0,6. Pohjaveden natriumpitoisuuksiin saattavat vaikuttaa myös jätevedet, kaatopaikat tms.
     

Nitraatti, NO3

Raja-arvo on 25 mg/l

    Nitraattia voi joutua vesiin lannoitteista sekä typpeä sisältävien aineiden hajoamisen ja hapettumisen seurauksena. Vesilaitoksen raakavetenä käytetyn pinta- ja pohjaveden nitraattipitoisuus Suomessa on yleensä alle 5 mg/l. Vain joillakin pienehköillä pohjavesilaitoksilla veden nitraattipitoisuus on 20-30 mg/l. Haja-asutusalueen yksittäisissä talousvesikaivoissa todetaan satunnaisesti 30-100 mg/l:n nitraattipitoisuuksia.
    Nitraatin aiheuttamat terveysriskit kohdistuvat imeväisikäisiin lapsiin, joilla nitraatista muodostuva nitriitti voi aiheuttaa häiriötä veren punasolujen happiaineenvaihduntaan, ns. methemoglobinemian. On myös epäilty, että ruuansulatuselimistössä muodostuva nitriitti voisi muodostaa N-nitrosoyhdisteitä, joiden otaksutaan aiheuttavan mahalaukun ja virtsarakon syöpää.
     

Nitriitti

Raja-arvo on 0,1 mg/l

    Nitriittiä muodostuu typpiyhdisteiden (mm. ammoniumin) eptäydellisen hapettumisen seurauksena ja sen esiintyminen talousvedessä on aina merkkinä bakteeritoiminnasta joko vedenottamossa tai vesijohdoissa. Vesilaitosten  jakamassa vedessä nitriittiä todetaan harvoin. Desinfiointi klooriamiinilla likää nitriitin esiintymisen mahdollisuutta. Nitriittiä voi muodostua myös nitraatin pelkistyessä verkoston biologisen toiminnan johdosta. Nitriittejä havaitaan usein rautabakteereiden esiitymisen kanssa.
    Nitriitin saanti vesijohtovedestä on hyvin alhaista verrattuna saantiin elintarvikkeista. Nitriitin terveysvaikutukset on kuvattu nitraatin yhteydessä.
     

pH

Raja-arvo on 6,5 - 9,5 laatutavoite on 7,0 - 8,8

    Luonnontilaisten pohjavesien ja pintavesien pH-arvo on Suomessa yleensä lievästi hapan, alueella pH 6 - 7. Tästä johtuu, että vedenjakelulaitteissa käytetyt materiaalit, kuten valurauta, sinkitty teräs, kupari, betoni ja asbestisementti useimmiten syöpyvät, ellei vettä ole alkaloitu. Silloin kun veden pH-arvo on vedenjakelulaitteiden kannalta sopiva, ei myöskään putkistomateriaalin syöpymisestä johtuvaa vedenlaadun heikkenemistä tapahdu. Sopiva pH on alueella 7,0 - 8,8 (riippuu veden kalsiumpitoisuudesta ja alkaliteetista). Korroosion kannalta pH arvon tulisi olla mahdollisimman tasainen. pH-arvon ollessa alle 7,1 alkaa metallien liukeneminen putkista.
    Pienillä lapsilla, joilla mahahappojen määrä on vähäisempi ja nesteen kulutus painoon nähden suurempi, haittoja voi jo esiintyä alhaisemman pH:n yhteydessä kuin aikuisilla. Nämä haitat ovat yleensä mahavaivoja, oksentelua ja ripulia. Hyvin alkaalinen vesi, pH yli 10,5 voi lisäksi aiheuttaa suun ja nielun limakalvojen kirvelyä. Tällainen vesi voi myös peseydyttäessä ärsyttää silmiä ja ihoa. Silloin kun veden pH-arvo on näin korkea, veden laadun poikkeaminen normaalista havaitaan yleensä veden vaahtoamisena ja outona makuna.
     

Rauta, Fe

Raja-arvo on 0,2 mg/l

    Rautaa esiintyy yleisesti Suomen pohjavesissä ja humukseen sitoutuneena pintavesissä. Sitä voi myös liueta vesijohtoveteen jakeluverkon ja -laitteiden materiaaleista (valurauta, galvanoitu teräs). Joissakin olosuhteissa vesijohtolaitteisiin voi syntyä mikrobikasvusto, joka sitoo itseensä vedessä olevaa rautaa. Tällöin veden hyvin pienistäkin rautamääristä voi syntyä saostumia, jotka painevaihteluiden vaikutuksesta liikkeelle lähtiessään aiheuttavat veden laatuvirhettä.
    Raudan aiheuttamat haitat talousvedessä ovat teknisiä ja esteettisiä: rauta synnyttää ruostekerrostumia saniteetti- ja talouskalusteisiin, ruostetahroja pesuvaatteisiin ja aiheuttaa veteen ruosteen maun. Keskimäärin jo 0,05 mg/l rautapitoisuus voi synnyttää rautasaostumia.
     

Sameus

Raja-arvo on 4 FTU

    Veden sameus johtuu esein savesta, raudasta tai kolloidisista yhdisteistä, eikä sameudella sinänsä ole mitään terveydellisiä haittavaikutuksia.
    Veden sameus saattaa vaikuttaa veden desinfioinnin onnistumiseen.
     

Sulfaatti, SO4=
Allekirjoitukset näkyvät jokaisen viestin tai yksityisviestin alla. Voit käyttää BBCodea ja hymiöitä allekirjoituksessasi.

jem


=Juku=

#27
Quote from: jem on Fri 27.08.2010 18:43:06 (UTC+0300)
vielä ku laitat värejä  :blink:
tuohan on ihan selvää pässinlihaa!

ihan vihjeenä vaan: kaliumpermagnaatti on niin hyvä hapetin, että kyykäärmeiden pistäessä saattaa myrkky neutraloitua jos hampaanreikiin iskee heti yhden kiteen kumpaankin  :jepso:

Me first (rules of traffic)

nyyyps

Sitähän on jokaisella ja kaikkialla.
Kromaatti on äpäkämpi, ja vastako sitä on jokaisella ja kaikkialla. :jepso:
Allekirjoitukset näkyvät jokaisen viestin tai yksityisviestin alla. Voit käyttää BBCodea ja hymiöitä allekirjoituksessasi.

=Juku=

Quote from: omglolnoob on Fri 27.08.2010 22:13:10 (UTC+0300)
Sitähän on jokaisella ja kaikkialla.
Kromaatti on äpäkämpi, ja vastako sitä on jokaisella ja kaikkialla. :jepso:
totta maar - niinkuin turkkulaiset sanovat!

Me first (rules of traffic)

Quick Reply

Warning: this topic has not been posted in for at least 356 days.
Unless you're sure you want to reply, please consider starting a new topic.

Note: this post will not display until it has been approved by a moderator.

Name:
Verification:
Please leave this box empty:

What is the name of this forum?:
What is the most visible color in our forum?:
Shortcuts: ALT+S post or ALT+P preview