Tilanteet, joissa henkilö A imeskelee henkilön B välilihaa

[-teme-]

Dementia alkaa iskeä

[Donkey]

Dementia alkaa iskeä

...sanoo dementiakerhon puheenjohtaja.

[NaiNeN]

Liekki ja Burtzi ja joku keskustelu toisessa triidissä, olisko ollu se alusvaatekuvatriidi 

[The Änes]

[[:]Kylkiluu[:]]

Tämä liittyy siihen mielikuvaan, jonka noopi jostakin syystä sai Lieskasta nuolemassa Burzin kiveksiä 

[nyyyps]

Höyrynpaine tarkoittaa sitä painetta, jonka nesteen pinnasta irronneet molekyylit aiheuttavat pinnan yläpuolella olevaan kaasufaasiin. Kaikilla nesteillä on tietty lämpötilasta riippuva höyrynpaine. Nesteen kiehuessa sen höyrynpaine on yhtä suuri kuin ulkoinen paine, ja tällöin molekyylit siirtyvät nestefaasista kaasufaasiin nesteen sisälläkin. Ulkoinen paine ja lämpötila vaikuttavat kiehumispisteeseen. Kiehumispisteessä seoksen kokonaishöyrynpaine on sama kuin ulkoinen paine. Avoimessa systeemissä ulkoinen paine tarkoittaa ilmanpainetta.
Liuoksen kokonaishöyrynpaine on sen komponenttien osapaineiden summa. Binääriselle (kaksikomponenttiselle) liuokselle saadaan yhtälö
pkok = pA + pB, josta   pkok = liuoksen kokonaishöyrynpaine
      pA = liuoksen A osapaine
      pB = liuoksen B osapaine
Ihanneliuoksia koskevat Raoultin lain mukaan seoksen osapaineet ja kokonaispaine riippuvat mooliosuuksista lineaarisesti.  Ihanneliuksen komponenttien välisten molekyylien vetovoimien oletetaan olevan samat kuin puhtaan aineen keskinäisten vetovoimien. Tällöin kummankin komponentin molekyylien siirtyminen nesteestä kaasufaasiin on riippumaton siitä, onko se kumman komponentin molekyylien ympäröimä. Seoksen höyryfaasissa haihtuvamman komponentin (suurempi höyrynpaine) mooliosuus on suurempi.
Raoultin lain perusteella voidaan laskea komponentin osapaine seoksessa.
p(A) = x(A)p°(A), josta   x(A) = A:n mooliosuus liuoksessa
      p°(A) = puhtaan aineen A höyrynpaine kokeen          lämpötilassa
Todellisuudessa vain harvat seokset käyttäytyvät ihanneliuoksen tavoin. Raoultin laista on positiivisia ja negatiivisia poikkeampia. Nesteen molekyylit ovat lämpöliikkeessä toistensa vetovoimakentässä, jolloin eri komponenttien erilaiset ominaisuudet saavat aikaan poikkeaman ihanneliuoksesta. Monet binääriset seokset käyttäytyvät kuitenkin lähes ideaalinesteen tavoin.
Positiivinen poikkeama tarkoittaa, että komponenttien osapaineet ja seoksen kokonaishöyrynpaine ovat ennustettua suuremmat. Komponenttinen väliset vetovoimat A–B ovat heikommat kuin puhtaan aineen keskinäiset A–A tai B–B. Tämä A–B-repulsio destabiloi seosta ihanneliuokseen nähden ja seoksen höyrynpaine kasvaa ja molekyylien on helpompi poistua liuoksesta.
Negatiivinen poikkeama Raoultin laista tarkoittaa komponenttien osapaineiden ja kokonaishöyrynpaineiden ennustettua pienempää arvoa. Komponenttien väliset A–B-vetovoimat ovat suuremmat kuin puhtaiden komponenttien keskinäiset, jolloin syntyy seosta stabiloiva A–B attraktio. Molekyylien on vaikeampi irrottautua liuoksesta, jolloin höyrynpaine on pienempi.
Positiivinen poikkeama saattaa johtaa maksimiin seoksen kokonaispainekäyrässä. Tällöin tässä maksimin kohdalla ns. atseotrooppisessa pisteessä seoksen höyrynpaine on suurempi kuin kummankaan komponentin puhtaana. Syntyy seos, joka kiehuu alemmassa lämpötilassa kuin mitä kummankaan puhtaan aineen kiehumispiste on. Tällaista seosta kutsutaan minimissä kiehuvaksi atseotroopiksi.
Maksimissa kiehuvan atseotroopin kokonaishöyrynpainekäyrässä voi puolestaan olla minimi, jota vastaavassa atseotrooppisessa pisteessä liuoksella on pienempi kokonaishöyrynpaine kuin kummallakaan puhtaalla aineella. Tällöin seoksen kiehumispiste on korkeampi kuin komponenttien korkein.
Atseotrooppisen liuoksen kanssa tasapainotilassa olevalla höyryfaasilla on sama koostumus kuin tislautuvalla nesteellä – sekä nesteen että höyryn komponenttien mooliosuudet ovat samat. Jakotislattaessa tällaista liuosta saadaan lopulta toista ainetta puhtaana, mutta toista atseotrooppina.
Myös elektrolyyttinen dissosiaatio aiheuttaa poikkeamaa ihannenesteeseen nähden. Suolojen vesiliuosten höyrynpaineet poikkeavat ihanneliuoksesta keskimääräisesti enemmän kuin esimerkiksi orgaaniset liuottimet.
Kloroformi ja asetoni muodostavat atseotrooppisen seoksen, joten näitä ei voi erottaa toisistaan tislaamalla. Tislausta jatkettaessa toinen komponentti saadaan erotettua atseotrooppina ja tämän loputtua toinen komponentti poistuu puhtaana.

[nyyyps]

Olisitteko halunneet artovärit?

[=Juku=]

Olisitteko halunneet artovärit?

Onko artovärit atseotrooppisia atsovärejä?

Päähöyryllä on Raoultin lakiin nähden reippaasti positiivinen anomalia!

[nyyyps]

Niin satunnaisia irtonaisia lauseita pätkittynä hatarasti sisällöltään samantapaisiin kappaleisiin. Jos tästä irtoaa kiitettävä, niin lupaan tehdä jotain, jota en vielä määritä.

[=Juku=]

Niin satunnaisia irtonaisia lauseita pätkittynä hatarasti sisällöltään samantapaisiin kappaleisiin. Jos tästä irtoaa kiitettävä, niin lupaan tehdä jotain, jota en vielä määritä.

Jos opettaja on riittävän laiska niin riittävä määrä palstasenttejä tieteellisen näköistä tekstiä tuottaa kiitollisen arvosnan!