oo SWE caves 2011

liinalaani · Mon 20.02.2012 21:08:16 (UTC+0200)

Säätöreservit vesivoimalla+ tuulivoimalla.

Nettilinkeissä ihmetellään miten Jimmy Carterin 70- luvun lain mukaan on mahdollista tuhlata esim. 1 000MW ydinvoimalan rinnalla tauotta vaaditut +10 % eli 100MW vesisäätövoimaa? Kysyjistä jo näkee suoraan, ettei hänellä ole lainkaan käsitystä siitä mekanismeista, jotka toimivat vesivoimalan fysiikoissa. Otetaanpa ihan perusmekanismeja kehiin.

Kun 100MW vesivoimala laukoo itsensä valtakunnan verkkoon tai erityisesti irti siitä. Rakenteet on laitteessa suunniteltu kestämään siten, ettei vesivoimalan turbiini rynnätessäänkään tuhoudu. Vaikka se jäisikin ns. "ylikierroksille" ilman kuormaa. Meidän omaa 3* 110kW vesivoimalaa onkin ajettu päiväkaudet ongelmitta 110KW turbiinivesillään kuormatta ilman mitään ongelmaa. vesivoimaloissa on "sisäisen rekyylinsä rajoitin". Veden omaan kitkaan perustuva mekanismi joka estää laitteiston tuhoutumiset tällaisissa "ryntäämisissään"! Vie vaikka villi, liian raivoisa ravurihevonen uimaan. Huomaat miten sen vikuroiminen ei aiheuta ongelmia veden kitkan rajoittaessa sen kavioittensa liikkeitä juuri sopivasti.

Periaate on vesiturbiininkin rynnätessä ylikierroksilleen ilman kuormaa hyvin samaa. Kun kierrosnopeus nousee voimalassamme koetilanteessa luokkaan +150 %. Kierrosmäärät eivät siltikään ole kuin 1 100r/ min. Kun esim. tavallisen sähkömoottorin kierrosmäärät ovat luokkaa 3 000r/ min. Moottorit kestävät rakenteellisesti sen vallan hyvin. Se energia, mikä ei mene ryntäystilanteessa valtakunnan sähköverkkoon pelkistettynä muuntuu vesikitkaksi ja lämmittää kylmää joen poistovettä muutaman asteen lisää, ei mitään muuta! Vesivoimalat rakennetaan kestämään ydinvoimaloitten vaatimia tuhlauskierroksiaan näin pitkään, päiväkaudet.

Eikä tässäkään kaikki! Kun tarvitaan 980MW OL-1 laitoksen rinnalle 100MW haaskuusähköt. Voidaan se tehdä vaikka käyttämällä kahta 100MW vesivoimalaa 50 % kuormatehollaan ryntäyttäen vain osan tehostaan yli. Tai vain 10 % ylivirtaamillaan 10 laitosta jne.. Ja taas vesisäätövoimalat toimivat entistä pienemmin rasitevaurioin. Euroopassa tästä systeemistä on pakosta tuulivoimaloille hiottu ihan tuottoisa oikein teollisuuden ala. Tuulivoimalan siivistössä liikkuvat valtavat huimamassatonnistojen reservit. Kun siellä ydinvoimalat rojahdellessaan arvaamattomasti ja varoittamatta verkosta, janoavat hätäsäätövarojaan.

Kyetään tuulivoimalasta ottamaan k a k s i täysin erillistä energiakomponenttia. A/ Se energia joka pyörittää tuulivoimalaa tuulen suoraan antamalla liike, energialla. Tämä on 100 % pysyvyysvakio. Mutta tuulivoimalassa on omintakeinen, myös B/ osansa, huimamassansa rekyylin kineettinen jäännös yli- reservi. Se pyörintänsä hidastettavissa oleva pyörivä tonnistonsa. Jolla voidaan helposti irrottaa vaikka 5MW tuulivoimalan ollessa 2,5MW tuulessaan hetkellisesti silti 5MW säätöreservitehot! Juuri tätä on mahdollista hyödyntää niin tulivoimaloissa, kuin vesivoimaloissakin!

Otetaan varoittava esimerkki taas ydinalalta. Tshernobylin ydinvoimalassa koeajettiin ydinvoimalan kaasuturbiinin verkosta irrottamisensa jälkeen turbiinin ja generaattoriankkurinsa massaan sitoutuneen "kineettisen" energian reservien määrän kWh mittausajoa. Juuri silloin kuin voimala räjähti. Sen generaattori pyöritti massiivisesti hidastuen energiareservillään ydinvoimalan elintärkeitä jälkijäähdytysten vesipumppujaan joka oli taltioitunut pyörintärekyyliinsä höyryn ja kuorman jo voimalasta kadottua. CCCP mallissa haluttiin tietää montako t u n t i a tällä kineettisellä energialla kiinailmiöön menossa oleva ydinvoimalan elintärkeät jälkijäähdytyspumput itsenäisesti matemaattisesti voitaisiin vielä saada toimimaan ydinvoimalan kinailmiöön räjähtämättä?

Handuusi · Mon 20.02.2012 21:15:12 (UTC+0200)

Quote from: liinalaani on Mon 20.02.2012 21:08:16 (UTC+0200)
Meidän omaa 3* 110kW vesivoimalaa onkin ajettu päiväkaudet ongelmitta 110KW turbiinivesillään kuormatta ilman mitään ongelmaa

Eikös se ole 3* 33KW?
Ainakin niissä videoissa sanot niin....

Vai oletko ostanut IVO:lta uudet turbiinit?

Cesium · Mon 20.02.2012 21:52:54 (UTC+0200)

Quote from: liinalaani on Mon 20.02.2012 21:08:16 (UTC+0200)
Säätöreservit vesivoimalla+ tuulivoimalla.

Tuulivoimaa ei voi käyttää säätöön, älä satuile.

Quote from: liinalaani on Mon 20.02.2012 21:08:16 (UTC+0200)Nettilinkeissä ihmetellään miten Jimmy Carterin 70- luvun lain mukaan on mahdollista tuhlata esim. 1 000MW ydinvoimalan rinnalla tauotta vaaditut +10 % eli 100MW vesisäätövoimaa? Kysyjistä jo näkee suoraan, ettei hänellä ole lainkaan käsitystä siitä mekanismeista, jotka toimivat vesivoimalan fysiikoissa. Otetaanpa ihan perusmekanismeja kehiin.

Satuja

Quote from: liinalaani on Mon 20.02.2012 21:08:16 (UTC+0200)Periaate on vesiturbiininkin rynnätessä ylikierroksilleen ilman kuormaa hyvin samaa. Kun kierrosnopeus nousee voimalassamme koetilanteessa luokkaan +150 %. Kierrosmäärät eivät siltikään ole kuin 1 100r/ min. Kun esim. tavallisen sähkömoottorin kierrosmäärät ovat luokkaa 3 000r/ min. Moottorit kestävät rakenteellisesti sen vallan hyvin. Se energia, mikä ei mene ryntäystilanteessa valtakunnan sähköverkkoon pelkistettynä muuntuu vesikitkaksi ja lämmittää kylmää joen poistovettä muutaman asteen lisää, ei mitään muuta! Vesivoimalat rakennetaan kestämään ydinvoimaloitten vaatimia tuhlauskierroksiaan näin pitkään, päiväkaudet.

Siinähän se juoksupyörä juoksee, mitä ihmeellistä siinä on? Ei todellakaan lämmitä asteita edes syöttövesipumppukaan, ei ole sellaista paineennostoa tilavuusvirtaan nähden. Ei vesivoimaloita tyhjää pyöritetä, sitä varten on ohijuoksutus jos on liikaa vettä.

Quote from: liinalaani on Mon 20.02.2012 21:08:16 (UTC+0200)Eikä tässäkään kaikki! Kun tarvitaan 980MW OL-1 laitoksen rinnalle 100MW haaskuusähköt. Voidaan se tehdä vaikka käyttämällä kahta 100MW vesivoimalaa 50 % kuormatehollaan ryntäyttäen vain osan tehostaan yli. Tai vain 10 % ylivirtaamillaan 10 laitosta jne.. Ja taas vesisäätövoimalat toimivat entistä pienemmin rasitevaurioin. Euroopassa tästä systeemistä on pakosta tuulivoimaloille hiottu ihan tuottoisa oikein teollisuuden ala. Tuulivoimalan siivistössä liikkuvat valtavat huimamassatonnistojen reservit. Kun siellä ydinvoimalat rojahdellessaan arvaamattomasti ja varoittamatta verkosta, janoavat hätäsäätövarojaan.

Mihin tämä mielikuvitussähkösi katoaa? Tuulivoimasta ei ole reserviksi, se on vaan mitä sattuu tulemaan.

Quote from: liinalaani on Mon 20.02.2012 21:08:16 (UTC+0200)Kyetään tuulivoimalasta ottamaan k a k s i täysin erillistä energiakomponenttia. A/ Se energia joka pyörittää tuulivoimalaa tuulen suoraan antamalla liike, energialla. Tämä on 100 % pysyvyysvakio. Mutta tuulivoimalassa on omintakeinen, myös B/ osansa, huimamassansa rekyylin kineettinen jäännös yli- reservi. Se pyörintänsä hidastettavissa oleva pyörivä tonnistonsa. Jolla voidaan helposti irrottaa vaikka 5MW tuulivoimalan ollessa 2,5MW tuulessaan hetkellisesti silti 5MW säätöreservitehot! Juuri tätä on mahdollista hyödyntää niin tulivoimaloissa, kuin vesivoimaloissakin!

Jos annat omalla massallaan pyöriä, ei taajuus pysy vakiona ilman muuttimia, eikä taajuuden muutos käy verkkoon syöttäessä. Eikä kevytrakenteinen mylly ole mikään vauhtipyörä, ei se kerää pyörimisenergiaa. Taas satuilet.

Miten voit väittää olevasi asiantuntija jos keksit omasta päästäsi tehojen tuplautuvan, mistä sitä tehoa tulee?

Quote from: liinalaani on Mon 20.02.2012 21:08:16 (UTC+0200)Otetaan varoittava esimerkki taas ydinalalta. Tshernobylin ydinvoimalassa koeajettiin ydinvoimalan kaasuturbiinin verkosta irrottamisensa jälkeen turbiinin ja generaattoriankkurinsa massaan sitoutuneen "kineettisen" energian reservien määrän kWh mittausajoa. Juuri silloin kuin voimala räjähti. Sen generaattori pyöritti massiivisesti hidastuen energiareservillään ydinvoimalan elintärkeitä jälkijäähdytysten vesipumppujaan joka oli taltioitunut pyörintärekyyliinsä höyryn ja kuorman jo voimalasta kadottua. CCCP mallissa haluttiin tietää montako t u n t i a tällä kineettisellä energialla kiinailmiöön menossa oleva ydinvoimalan elintärkeät jälkijäähdytyspumput itsenäisesti matemaattisesti voitaisiin vielä saada toimimaan ydinvoimalan kinailmiöön räjähtämättä?

Mitä paskaa tämä on? On taas lääkeet ottamatta kun mielikuvitus laukkaa villinä. Ei turbiini eikä generaattori ole vauhtipyöriä...

liinalaani · Mon 20.02.2012 22:32:13 (UTC+0200)

Nykyaikaisissa kestomagneettigenuissa niin tuulivoimaloissa kuin vesivoimaloissa elektroniikka säätää sähkön taajuutta pakkosyötölle verkkoonpäin genun pyörinnän nopeudesta riippumatta ongelmitta. Ihan perustekniikan osaamista jos alaa aidosti tuntee, kuten minä.

Cesium · Mon 20.02.2012 22:48:02 (UTC+0200)

Quote from: liinalaani on Mon 20.02.2012 22:32:13 (UTC+0200)
Nykyaikaisissa kestomagneettigenuissa niin tuulivoimaloissa kuin vesivoimaloissa elektroniikka säätää sähkön taajuutta pakkosyötölle verkkoonpäin genun pyörinnän nopeudesta riippumatta ongelmitta. Ihan perustekniikan osaamista jos alaa aidosti tuntee, kuten minä.

Mistähän se mielikuvitus tuplateho tulee?

Kumimuna · Mon 20.02.2012 22:50:00 (UTC+0200)

Quote from: Cesium on Mon 20.02.2012 22:48:02 (UTC+0200)
Quote from: liinalaani on Mon 20.02.2012 22:32:13 (UTC+0200)
Nykyaikaisissa kestomagneettigenuissa niin tuulivoimaloissa kuin vesivoimaloissa elektroniikka säätää sähkön taajuutta pakkosyötölle verkkoonpäin genun pyörinnän nopeudesta riippumatta ongelmitta. Ihan perustekniikan osaamista jos alaa aidosti tuntee, kuten minä.

Mistähän se mielikuvitus tuplateho tulee?

No kiimalaaman mielikuvitusvitunhattivattimaailmasta tietenkin

Cesium · Mon 20.02.2012 22:50:12 (UTC+0200)

Quote from: liinalaani on Mon 20.02.2012 22:32:13 (UTC+0200)
Nykyaikaisissa kestomagneettigenuissa niin tuulivoimaloissa kuin vesivoimaloissa elektroniikka säätää sähkön taajuutta pakkosyötölle verkkoonpäin genun pyörinnän nopeudesta riippumatta ongelmitta. Ihan perustekniikan osaamista jos alaa aidosti tuntee, kuten minä.

Mites se tehonsäätö toimii jos ei satu tuleemaan kun olisi tarve?

Cesium · Mon 20.02.2012 22:50:56 (UTC+0200)

Quote from: Kumimuna on Mon 20.02.2012 22:50:00 (UTC+0200)
Quote from: Cesium on Mon 20.02.2012 22:48:02 (UTC+0200)
Quote from: liinalaani on Mon 20.02.2012 22:32:13 (UTC+0200)
Nykyaikaisissa kestomagneettigenuissa niin tuulivoimaloissa kuin vesivoimaloissa elektroniikka säätää sähkön taajuutta pakkosyötölle verkkoonpäin genun pyörinnän nopeudesta riippumatta ongelmitta. Ihan perustekniikan osaamista jos alaa aidosti tuntee, kuten minä.

Mistähän se mielikuvitus tuplateho tulee?
No kiimalaaman mielikuvitusvitunhattivattimaailmasta tietenkin

Ja miksi tätä "mahtavaa" keksintöä ei käytetä?

Kumimuna · Mon 20.02.2012 22:51:44 (UTC+0200)

Quote from: Cesium on Mon 20.02.2012 22:50:56 (UTC+0200)
Quote from: Kumimuna on Mon 20.02.2012 22:50:00 (UTC+0200)
Quote from: Cesium on Mon 20.02.2012 22:48:02 (UTC+0200)
Quote from: liinalaani on Mon 20.02.2012 22:32:13 (UTC+0200)
Nykyaikaisissa kestomagneettigenuissa niin tuulivoimaloissa kuin vesivoimaloissa elektroniikka säätää sähkön taajuutta pakkosyötölle verkkoonpäin genun pyörinnän nopeudesta riippumatta ongelmitta. Ihan perustekniikan osaamista jos alaa aidosti tuntee, kuten minä.

Mistähän se mielikuvitus tuplateho tulee?
No kiimalaaman mielikuvitusvitunhattivattimaailmasta tietenkin

Ja miksi tätä "mahtavaa" keksintöä ei käytetä?

Quote from: Cesium on Mon 20.02.2012 22:50:12 (UTC+0200)
Quote from: liinalaani on Mon 20.02.2012 22:32:13 (UTC+0200)
Nykyaikaisissa kestomagneettigenuissa niin tuulivoimaloissa kuin vesivoimaloissa elektroniikka säätää sähkön taajuutta pakkosyötölle verkkoonpäin genun pyörinnän nopeudesta riippumatta ongelmitta. Ihan perustekniikan osaamista jos alaa aidosti tuntee, kuten minä.

Mites se tehonsäätö toimii jos ei satu tuleemaan kun olisi tarve?

No ihan perustekniikan osaamisella tietysti, kuten suuri mestari juuri
sanoi

Kumimuna · Mon 20.02.2012 22:53:00 (UTC+0200)

Quote from: Cesium on Mon 20.02.2012 22:50:56 (UTC+0200)
Quote from: Kumimuna on Mon 20.02.2012 22:50:00 (UTC+0200)
Quote from: Cesium on Mon 20.02.2012 22:48:02 (UTC+0200)
Quote from: liinalaani on Mon 20.02.2012 22:32:13 (UTC+0200)
Nykyaikaisissa kestomagneettigenuissa niin tuulivoimaloissa kuin vesivoimaloissa elektroniikka säätää sähkön taajuutta pakkosyötölle verkkoonpäin genun pyörinnän nopeudesta riippumatta ongelmitta. Ihan perustekniikan osaamista jos alaa aidosti tuntee, kuten minä.

Mistähän se mielikuvitus tuplateho tulee?
No kiimalaaman mielikuvitusvitunhattivattimaailmasta tietenkin

Ja miksi tätä "mahtavaa" keksintöä ei käytetä?

Koska hattivitunvattimaailma

Hehe, pikkasen meni edellinen quote vituixi, vaan eikai se tässä
pakkohoitotriidissä ole niin nuukaa

News:

oo SWE caves 2011

liinalaani

Handuusi

Cesium

liinalaani

Cesium

Kumimuna

Cesium

Cesium

Kumimuna

Kumimuna

Quick Reply