Missä sataa vettä?

[Lexa]

Sataa sataa ropisee...

Vähän tihuttaa.. Kaipa se sitten kohta täälläkin näkyy...

[Kastori]

Sade on pilvistä putoavaa vettä eri olomuodoissaan. Siihen liittyvä hydrologinen suure on sadanta.

Sateen syntyyn liittyy aina ilman viilenemistä, sillä ilman vedenpidätyskyky riippuu lämpötilasta. Jos lämmin, kostea ilma alkaa nousta ja siten jäähtyä, se saavuttaa kastepisteen ja osa vesihöyrystä alkaa tiivistyä vedeksi. Tietyissä oloissa vesihöyry voi myös suoraan härmistyä jääkiteiksi. Pisaroiden tai kiteiden synty edellyttää lisäksi sopivia tiivistymisytimiä, kuten pieniä pölyhiukkasia tai muita epäpuhtauksia. Pisaratkasvavat suuremmiksi. Lopulta ne ovat niin suuria verrattuna ilmanvastukseen, että painovoima kumoaa ilman nousevasta liikkeestä aiheutuvan nostovoiman ja vesipisarat tai lumihiutaleet putoavat. Joskus sade haihtuu ennen maahan putoamistaan. Sade voi myös vaikuttaa moneen urheilulajiin, kutenesimerkiksi ratagolf-kilpailut keskeytetään yleensä sateen vuoksi.
Sisällysluettelo

    * 1 Sateen lajit
    * 2 Sateen olomuodot
    * 3 Sateen enteitä
    * 4 Katso myös


Sateen lajit

Yleensä ilman jäähtyminen aiheutuu sen kohoamisesta. Ilman kohoamisen syyt voivat kuitenkin olla erilaisia, ja näin voidaan erottaa eri sadelajeja:

Konvektiivisen sateen synty
Rintamasateen synty

    * Konvektiivinen sade syntyy, kun ilma alkaa kohota konvektiossa, yleensä auringon lämmityksen seurauksena. Lämmennyt ilma laajenee ja alkaa nousta. Suomessa konvektiivisia sateita syntyy lähinnä kesällä päiväsaikaan, ja niihin liittyy joskus ukkosta. Konvektiiviset sateet ovat pienialaisia, kuuroluonteisia ja hetkellinen sateen intensiteetti voi olla kova.
    * Orografisessa sateessa ilmavirtaus kohtaa esteen, esimerkiksi vuoren, joka pakottaa sen nousemaan ylöspäin. Yleensä näin syntyvät pilvet satavat alas jo ilmavirtauksen tulosuunnan puoleisella rinteellä.
    * Rintamasade syntyy, kun kahden erilämpöisen ilmamassan kohdatessa kylmempi painuu lämpimämmän alle ja pakottaa näin lämpimämmän ilman kohoamaan. Tämä sadetyyppi on Suomessa kaikkein yleisin.

Sateen olomuodot

Suomessa kaikki merkittävä sade (paitsi tihku) syntyy jäätyneessä olomuodossa. Sadepilven yläosassa, jossa lämpötila on −12...−40 °C, on pieniä jääkiteitä ja alijäähtyneitä vesipisaroita. Clausiuksen–Clapeironin yhtälön mukaisesti kyllästystila jääpinnan suhteen saavutetaan lämpimämmässä kuin nestepinnan suhteen. Niinpä näissä lämpötiloissa sadepilven sisällä yleensä vallitsee olosuhteet, joissa vesipisaroista haihtuu vesihöyryä joka härmistyy jääkiteiden pintaan. Niistä kasvaa lumihiutaleita. Pisarat voivat myös tarrautua kiinteän kiteen pintaan kuten kieli pakkasella rautakaiteeseen. Kun hiutaleet kasvavat niin isoiksi ettei pilven muodostanut nousuliike enää kannattele niitä, ne putoavat alempiin ilmakerroksiin, missä on tyypillisesti lämpimämpää ja kosteampaa. Matkan varrella hiutaleet kasvavat edelleen. Jos ne putoavat tarpeeksi kauan ilmassa jonka lämpötila on nollan yläpuolella, ne sulavat osittain rännäksi tai kokonaan vesisateeksi.

Jos sulaneet pisarat joutuvat uudestaan ilmakerrokseen, jonka lämpötila on pakkasen puolella, ne saattavat pysyä edelleen nestemäisinä ja muuttua alijäähtyneeksi vedeksi. Näin voi käydä inversiotilanteissa. Jos kylmä ilmakerros on tarpeeksi paksu, pisarat jäätyvät lopulta kokkareisiksi jäärakeiksi. Joskus taas sade haihtuu pudotessaan kohti maata.

Tihkua sataa paksusta sumupilvestä, ja sen syntyprosessi voi tapahtua kokonaan nestemäisessä muodossa. Tihkupisarat ovat oleellisesti pienempiä kuin "oikeat" sadepisarat: tihkupisaroiden halkaisija on 0,1 mm ja sadepisaroiden 0,5–2 mm. Ne eivät tee renkaita lätäkön pintaan, mutta huonontavat näkyvyyttä, tuntuvat kasvoilla kosteutena ja sumentavat silmälasit nopeasti. Tihkua vastaava prosessi kylmemmässä säässä tuottaa mannaryyniä muistuttavia lumijyväsiä.

Rakeita syntyy kuuropilven voimakkaissa pystyliikkeissä. Ne kiertävät usein monta kierrosta pilven lämpimän alaosan ja kylmän yläosan välillä keräten pintaansa huurretta, joka sulaa ja jäätyy taas uudelleen. Sahaamalla suuren rakeen halki voi nähdä kerroksia jotka kertovat rakeen kasvutavasta.

Sadekuuro on usein rankka, ohimenevä sade, joka sataa suurin pisaroin. Se tulee yleensä kuuro- tai ukkospilvestä (Cumulonimbus).

Suomessa sataa keskimäärin joka kolmas päivä, eniten keväisin ja syksyisin.

Sateen enteitä

Huonoa säätä enteilevä taivas on sävyltään kesällä monesti likaisenharmaa. Sateen edellä ilmestyy taivaalle tummia pilviä tai tumma/tummeneva pilvipeite paksunee. Aina tummat pilvetkään eivät enteile sadetta. Toinen merkki alkavasta sateesta on korkeista pilvistä koostuvan pilvirintaman lähestyminen. Kaukainen sade voi himmentää sumumaisena tai juovaisena takana olevaa taivasta. Sade näkyy monesti satavan pilvenm alla tummina pystysuorina juovina, tai vaaleina juovina tummaa taustaa vasten. Juovat voivat olle hitsautuneet tummaksi alueeksi, joka ulottuu pilven alta maahan asti. Sade tulee, jos satavan näköinen pilvi näyttää lähestyvän pilvien liikkeiden mukana. Juuri ennen sadetta linnut lentävät matalalla, taivas on suureksi osaksi tummanharmaitten pilvien peitossa ja pilvenriekaleita nähdään.

[Lexa]

Kastori... Alat selvästi lipsua.

Eihän tuota jaksa kukaan lukea,
kun siitä puuttuu kaikki mielenkiintoinen
taustamateriaali...

[Nuuka]

Voiko tämä olla tottakaan? Kuivaa! Eiköhän tuo tosin ehdi vielä iltaan mennessä muuttua.
Ja Kastorin viestissä on tosiaan liikaa tekstiä, ei tuommoista jaksa lukea. 

[furioso]

kyllähän tuota taivaalta tulee hiljalleen

[paavo]

Paskin päivä kuukausiin.
Perkele että piti ukon kastua.

[jalkapuoli]

sataa jälleen tänäänkin

[Poslari]

Sataa ja kunnolla!

[Hanzuu]

Märkää 

[jalkapuoli]

  vieläkin