102 . .. ...

[=Juku=]

Helsiniläisten autojen polttaminen torjuu ydinvoimaa   

[nyyyps]

Entä johtuuko maidon happaneminen ennen parasta ennen-päiväystä myös CIA:n toimista?

Lehmillä uraanisauvat perseessä.

Eikö enää beetasoihtuja? Mie olen kyllä ollut liian kauan poissa...

Ja supo on kans väistynyt, kai se ei enää uskalla ryttyillä artsille.

[artopaananen]

* Ydinteollisuuden keskeinen slogani on ollut väittää vuosikymmenestä toiseen. Että maailmalla riittää uraania seuraavat 100vuotta. Tämä on outoa, koska tuo keksitty luku on pysynyt sanana Jo yli 70 vuotta?

Takaa löytyykin systemaattinen IAEA vedätys. Tässä puhutaan vuolaasti montako TONNIA maaperässä ylipäätään on uraania. Mutta ei lainkaan kerrota 1988 MIT tutkimuksen paljon karummasta ydinalan totuudesta. Jonka mukaan alle 0,4% uraanipitoista olevaakaan malmia ei KANNATA KAIVAA.

Koska murskaimiin ja erityisesti uraanin rikastamiseen menee kertaluokkia enemmän energiaa. Kuin ydinvoimalat tuotteestaan enää saa irti! Jokainen tietää, miten märkä puu lämmittää kuivaa oleellisesti heikommin. Tilanne poikikin valtaisat muutokset uraaniteollisuuteen.

- 2008 Pelätty MIT ennustus kävi toteen. Euroopasta pysäytettiin peräti 70 kannattamattomaksi muuttunutta uraanikaivosta. Uraanikaivosten niiden jatkorakentamiset kiellettiin EU:ssa lailla! Suomessa aloitti uhmakkaasti silti 0,02%( 20- kertainen energianegatiivisuuden,) uraanillaan Euroopan AINOA uraanikaivos. Päätyen vääjäämättömään  neljättä miljardia tappion konkursiin. Nyt nuokin uraanit pumpataan jatkossa käsittelemättä luontoon!
---
* Mistä sitten nykyiset ydinvoimalat saavat uraaniaan enää? Hyvä kysymys. Tässä aivan ainoalaatuinen TS. julkaisu. Joka kertoo miten 50% maailman uraanista verorahoilla tehty polttoaine loppui kuin seinään. Toki kaikessa hiljaisuudessa:

http://kuvapilvi.fi/k/yiAM.jpg


Kysytte syystä, entä tilanteet kaivoksilla. Jotka sentään vastaavat 50% uraanin huolloista ehtyvinäkin ?

http://kuvapilvi.fi/k/yiAZ.gif


Milloin tämä ydinteollisuuden kestämätön fakta sitten on alkanut ajaa satapäin reaktoreita alas kannattamattomana kautta maailman?

http://kuvapilvi.fi/k/yiAL.png


HURJA MUUTOS, näyttää alkaneen JO 2006. Yllättäen myös paljon ENNEN, kun Japani systemaattisesti alkoi eliminoiman kannattamattomiksi kääntyneitä 54 reaktoreitaan pois käytöstä! Tuo äärimmäisen harvinainen käyrä kertoo selkeää kieltä. Ettei ydinvoiman suosio alkanut romuttua Fukushimasta vaan jo PALJON aiemmin Japanissa Fukushimaa ENNEN tapahtuneen maanjäristyksen tuhotessa Miamaki, Rokshan isotooppijalostamon, maailman suurimman ydinvoimalan.  Sammuttaen jo silloin Japanista peräti 7 reaktoria 2001!

Valitettavasti käyrästä ei näy mitä merkitsi ydinalalle, kun Fukushima 2011 sammutti kerralla yli 11%(54kpl). Maailman silloisesta reaktoreista. Tästä puuttuu myös Saksan 9 poistumat ja pitkin Eurooppaa tehdyt pikapäätökset Italia, Espanja, Sveitsi, Ranska kaltaisten maiden ilmoitukset sammuttaa kannattamattomaksi jääneet reaktorinsa. Miksi käyrä ei kaikkea faktaa kerro. Johtuu laskelmoiduista IAEA sensuroinneista .

[nyyyps]

Pajalan kunta
Pajalan kunta
Vaakuna
Vaakuna
Pajala Municipality in Norrbotten County.png
Valtio    Ruotsin lippu Ruotsi
Lääni    Norrbottenin lääni
Maakunta    Norrbotten
Keskustaajama    Pajala
Kuntakoodi    2521
Pinta-ala    
– Maa    7 840,19 km²
Väkiluku    6 270
– Tiheys    0,8 as./km²
www.pajala.se
Tilastotietojen lähteenä Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluvun ajankohta 31.12.2011[1] ja maapinta-alan 1.1.2012.[2]
Pajalan taajaman keskustaa.
Köngäskoski (ruots. Kengisforsen) Tornionjoessa.

Pajala on Ruotsin kunta, joka sijaitsee Norrbottenin läänissä ja Norrbottenin maakunnassa. Kunta sijaitsee Ruotsin itärajalla eli Suomen vastaisella rajalla, molemmin puolin Tornionjokea. Kunnan eteläosassa yhtyvät Tornionjoki sekä Suomen ja Ruotsin rajaa pitkin kulkeva Muonionjoki. Vuoden 2011 lopussa kunnassa oli 6 270 asukasta ja sen maapinta-ala oli 7 840,19 km².[1][2] Kunnan keskustaajama on myös nimeltään Pajala.

Pajala on tullut tunnetuksi Mikael Niemen kirjoittamasta romaanista Populäärimusiikkia Vittulajänkältä (ruots. Populärmusik från Vittula) sekä maastohiihdon olympiakultaa voittaneesta Charlotte Kallasta.

Kunnan keskustassa on maailman suurin aurinkokello, jonka halkaisija on 38,33 metriä. Käymäjärven kylässä sijaitsee puolestaan muinaisjäännös Käymäjärven kivi.

Lars Levi Lestadius asui Pajalassa vuodesta 1849 kuolemaansa, vuoteen 1861 saakka.

Pajalassa oli 1930-luvulta vuoteen 1970 saakka oma rautatieasema, vaikka siellä ei koskaan ollut rautatietä.

Pajalan kunnan suurin kesätapahtuma on joka vuotinen Pajalan markkinat, jossa käy kymmeniätuhansia ihmisiä. Pajalan markkinoita on vietetty 1800-luvun alkupuolelta lähtien. [3]

Vuonna 2007 kunnassa oli 11,03 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 0,1 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Sisällysluettelo

    1 Kuntajaon kehitys
    2 Vaakuna
    3 Väestönkehitys
    4 Elinkeinot
    5 Taajamat
        5.1 Entiset taajamat
        5.2 Pientaajamat
        5.3 Entiset pientaajamat
    6 Muita paikkakuntia
    7 Kunnanvaltuusto
    8 Seurakunnat
        8.1 Historialliset seurakunnat
        8.2 Kirkot
    9 Ystävyyskunnat
    10 Lähteet
    11 Aiheesta muualla

Kuntajaon kehitys

Pajalan pitäjä erotettiin vuonna 1725 Ylitornion pitäjästä. Tuolloin Pajalaan kuului alueita myös Tornionjoen itäpuolelta, jotka Haminan rauhassa 1809 liitettiin Ruotsista Venäjään. Vuonna 1788 pitäjästä erotettiin Muonionniskan seurakunta (nykyinen Suomen Muonio) ja ennen vuotta 1812 Suomeen kuuluva Kolari. Kengisin ruukinseurakunta liitettiin Pajalaan 1837. Muonionalustan seurakunta erotettiin Pajalasta 1854, mutta se ei koskaan muodostanut omaa kuntaa.

Pajalan pitäjästä tuli maalaiskunta vuoden 1862 kuntauudistuksessa. Siitä erotettiin 1870 Korpilompolo, 1885 Tärentö ja 1914 Junosuvanto. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa nämä liitettiin takaisin Pajalaan. Nykyinen Pajalan kunta on kuitenkin suurempi kuin vanha Pajala, koska Korpilompoloa perustettaessa siihen oli liitetty alueita myös Ylikainuun ja Ylitornion kunnista.

Seurakuntien osalta Junosuando ja Muonionalusta yhdistettiin takaisin Pajalaan 2006, Tärentö 2008 ja Korpilompolo 2010.
Vaakuna

Vaakunaselitys: Aaltokoron hopeaan ja vihreään jakamassa kilvessä kolme hopeista kolikkoa asetettuina 2+1. (Ruotsiksi Sköld: av en vågskura delad i silver och grönt, vari tre bysantiner av silver, två och en ställda.)[6]

Vaakuna vahvistettiin alunperin Pajalan maalaiskunnalle vuonna 1947. Aaltokoro symboloi rajajokea ja ympyrät puolestaan kolikoita, joita valmistettiin Kengisin kolikkotehtaalla. Vuoden 1971 kuntauudistuksen myötä Korpilompolon vaakuna vuodelta 1952 ja Tärennön vaakuna vuodelta 1951 jäivät pois käytöstä. Pajalan vanha vaakuna vahvistettiin Patentti- ja rekisterihallituksessa uuden kunnan käyttöön vuonna 1974.

[artopaananen]

T&T
Kommentoi. Ydinvoima Janne Luotola, 11.9.2013, 14:11

* Näyttää jopa tuo kertomani 70% olevan enemmän kuin YLTIÖOPTIMISTINEN T&T listan mukaan:

Tässä ovat maailman huonoimmat ydinvoimalat – Fortumin voimala listalla

Ydinvoimalat laitettiin paremmuusjärjestykseen niiden käyttöasteen perusteella. Listan kokosi NyTeknik.

Oskarshamnin ydinvoimala
Listalla neljänneksi huonoimpana oleva Oskarshamnin ykkösreaktori Ruotsissa on osittain Fortumin omistama. Pääomistaja on EOn.

Paremmuusvertailussa oli mukana 108 reaktoria.

järjestys
nimi
tyyppi
teho
vuosi
maa
käyttöaste


1

Mihama-1
painevesi
320 MW
1970
Japani
51 %


2

Bruce-2
raskasvesi
734 MW
1977
Kanada
59,8 %


3

Mihama-2
painevesi
470 MW
1972
Japani
61 %


4

Oskarshamn-1
kiehutusvesi
473 MW
1972
Ruotsi
61,3 %


5

Kursk-1
grafiitti
925 MW
1977
Venäjä
61,9 %

* Käytössä olon keskiarvo 59%. Kuten huomaatte esim. Japanin reaktoreiden tässä väitetty kuitenkin yli 50% käytössä olo on enemmän kuin härskiä suitsuttamista. Koska noikin laitokset olleet viimeiset 5y verkossa 0%. Joten tämäkin lista on yltiöoptimistinen. Joten ydinreaktorien 23% vuosipysyvyysaste on romuttunut ja laskenut hurjasti siitäkin.

[Kastori]

tuo pajala juttu oli hyvä..

[Kastori]

Harhaluuloisuushäiriöissä (F22) ilmenee yhtäjaksoisesti vähintään kuukauden ajan erilaisia harhaluuloja. Poiketen skitsofreniasta harhaluulot eivät kuitenkaan ole sisällöltään varsinaisesti outoja tai eriskummallisia. Harhaluuloisuushäiriöissä ilmenevät harhaluulot liittyvät ainakin periaatteessa joihinkin tilanteisiin, kuten tunne seuratuksi, myrkytetyksi, tartutetuksi, salaa rakastetuksi tai petetyksi tulemisesta tai pelko sairastumisesta.

Harhaluuloisuushäiriöissä henkilön toimintakyky tai käyttäytyminen ei myöskään vakavammin ole heikentynyt (kuten skitsofreniassa) eikä käytös harhaluuloja lukuun ottamatta ole selkeästi outoa tai eriskummallista.

Harhaluuloisuushäiriöitä on harhaluulon luonteen mukaan eri tyyppisiä. Vainoharhaisessa eli paranoidisessa muodossa henkilö kokee, että häntä tai jotakuta hänen läheistään vainotaan tai kohdellaan jollain tavoin kaltoin. Mustasukkaisuusharhainen uskoo perusteetta kumppaninsa olleen tai olevan uskoton. Erotomaanisesti harhainen on varma jonkun ja yleensä itseään korkeammassa asemassa olevan henkilön rakkaudesta itseensä. Suuruusharhaisella on harhaluuloja mahtavasta vallasta, voimasta, tietämyksestä, identiteetistä, erityisestä suhteesta jumaluuteen tai kuuluisan henkilöön olematta kuitenkaan maaninen. Somaattisharhaisella uskoo vakaasti ja perusteetta, että hänellä on jokin fyysinen sairaus tai vamma. Osalla harhaluuloisuushäiriöistä kärsivistä ilmenee useita erilaisia harhaluuloja.

Harhaluuloisuushäiriöt alkavat yleensä keski-iässä tai myöhemmin. Ne ovat ilmeisesti suhteellisen harvinaisia, mutta tarkkaa tietoa harhaluuloisuushäiriöiden esiintyvyydestä ei ole. Osin tämä johtuu siitä, että niistä kärsivät eivät useinkaan hakeudu hoitoon. Erityisesti vainoharhaiset harhaluulot ovat usein luonteeltaan pitkäaikaisia, mutta sekä ne että muut harhaluulot saattavat hävitä itsestään muutamassa kuukaudessa palaamatta myöhemmin.

Rajankäynti varsinaisesti mielisairauden kaltaisten (psykoottisten) häiriöiden ja niitä paljon tavallisimpien vastaavansävyisten uskomusten välillä on myös vaikeaa. Vastaavasti rajankäynti vainoharhaisen psykoosin ja epäluuloisen persoonallisuushäiriön välillä on häilyvä. Psykoottisuudelle on kuitenkin ominaista ehdoton varmuus oman perusteettoman näkemyksen totuudellisuudesta.

Harhaluuloja muistuttavia merkityselämyksiä voi ilmetä myös persoonallisuuden traumaperäisessä dissosiaatiossa, jolloin henkilö voi traumamuiston laukaisemassa emotionaalisessa tilassaan kokea toisten ihmisten eleet ja ilmeet aikaisemman traumaattisen kokemuksen mukaisesti mutta nykyhetken tilanteeseen nähden perusteetta vihamielisinä, eroottisesti vihjailevina, jne.

Harhaluuloisuushäiriöt ja vastaavat lievemmät uskomukset voivat aiheuttaa monenlaisia ongelmia henkilön suhteissa puolisoonsa, ystäviinsä, työtovereihinsa. Harhaluuloisuushäiriöstä kärsivällä on alttius tulkita ympäristön tapahtumat ja ihmisten eleet tavalla (merkityselämykset ja suhteuttamisharhat), joka tukee heidän uskojaan. Tuloksena ovat riitaisat väittelyt ja kaikkien osapuolten ärtyneisyys.
Itsehoito

Harhaluulot ja -uskomukset ymmärretään yksilön keinona hallita ja väistää yksinäisyyteen, hylätyksi tulemisen pelkoon, merkityksettömyyteen ja traumaattisiin tunnemuistoihin liittyviä tunteita ja mielikuvia. Tämän vuoksi harhaluuloista kärsivän uskomuksiin tulee suhtautua ymmärryksellä, ne ovat luonteeltaan hänen tapansa ymmärtää ja selittää ympäristön tapahtumia.
Milloin hoitoon

Keski-iässä ja vanhemmalla iällä ilmenevien harhaluulojen taustalla voi olla joku diagnosoimaton fyysinen, erityisesti neurologinen sairaus. Nuoremmalla iällä alkavat harhaluulot voivat olla oire myös psykoottisesta mielialahäiriöstä tai skitsofreniasta. Tämän vuoksi harhaluuloista kärsivän kannattaa periaatteessa aina kääntyä lähiviikkojen kuluessa lääkärin puoleen.

Pelkistä harhauskomuksista kärsivä henkilö voi suuresti hyötyä erilaisista psykoterapioista, ensi sijassa kognitiivisesta, kognitiivis-analyyttisestä, psykoanalyyttisesti traumaterapeuttisesti orientoituneesta psykoterapiasta. Itsepäiset ja jäykät uskomukset muodostavat usein kuitenkin esteen psykoterapioihin hakeutumiselle, koska psykoterapiasta saatava hyöty edellyttää valmiutta tarkastella uskomustensa taustoja.

Jotkut harhaluuloisuushäiriöistä kärsivät voivat suurestikin hyötyä joko psykoosien hoitoon tarkoitettujen (antipsykoottisten) tai masennuslääkkeiden käytöstä. Lääkkeet lievittävät taustalla olevia ahdistavia tunnetiloja, jolloin henkilön ei tarvitse hallita ahdistuneisuuttaan itsepäisten harhaluulojen avulla.

[Susey]

World Trade Center 7 oli kolmas syyskuun 11. päivän terrori-iskuissa tuhoutunut pilvenpiirtäjä. Siihen ei osunut lentokonetta.

CENTER CENTER CENTER CENTER

Selvitys pilvenpiirtäjän tuhosta julkistettiin lukuisten lykkäysten jälkeen 20.11.2008 – yli 7 vuoden kuluttua tapahtumasta (tästä lisää lopussa).
WTC 7 valmistui vuonna 1987. Tämä 47-kerroksinen teräsrakennus sijaitsi muista WTC-rakennuksista erillisessä korttelissa 110 metrin etäisyydellä lähimmästä WTC:n kaksoistornista (WTC 1 alla olevassa kartassa). Rakennuksessa toimivat mm. CIA, puolustusministeriö, verovirasto ja Yhdysvaltain rahoitustarkastus. WTC 7:n tuhossa hävisi suuri määrä meneillään olleiden suurten talousrikosoikeudenkäyntien tutkimusaineistoa.

WTC 7:n eteläinen julkisivu vaurioitui aamupäivällä pohjoistornin (WTC 1) luhistuessaan sinkoamasta rakennusromusta. Vaurioista on tosin ristiriitaista tietoa; esimerkiksi virallisen tutkimuslaitoksen käyttämässä kuvassa rakennuksen lounaiskulma on pahasti vaurioitunut, kun taas Aman Zafarin iltapäivällä ottamassa kuvassa samainen kulma näyttää ehjältä – ks. kuvavertailuni. Iltapäivällä WTC 7:ssa havaittiin joissain kerroksissa erillisiä tulipaloja, joiden syy on jäänyt selvittämättä. Rakennus luhistui äkillisesti kello 17.20, vajaat 7 tuntia pohjoistornin jälkeen. WTC 7:n vieressä olleet, niin ikään vaurioituneet kerrostalot eivät luhistuneet – sen enempää kuin kaksoistornienkaan vierellä olleet muut WTC-rakennukset.

Yhdysvaltain hätätilavirasto FEMA päätyi spekuloimaan, että huoneistopalot luhistivat rakennuksen. Se kuitenkin tunnusti raportissaan toukokuussa 2002: "WTC 7:n palojen ominaisuuksia ja sitä, miten ne saivat aikaan rakennuksen sortumisen, ei tällä hetkellä tunneta. [...] Parhaankin hypoteesin todennäköisyys on alhainen." Myöhemmin samana vuonna Larry Silverstein, WTC:n tontin vuokraaja, esitti America Rebuilds -ohjelmassa lausunnon, jonka monet ovat tulkinneet tarkoittaneen rakennuksen hallittua purkua räjähtein.


Romahtiko WTC 7 tulipaloista vai PURETTIINKO se RÄJÄHTEIN? Vastausta voi alkaa etsiä tarkastelemalla tapaa, jolla rakennus L U H I S T U I.

Luhistumisen nopeus

NOPEUS NOPEUS NOPEUS NOPEUS

Kuten luhistumisesta kuvatuista videoista voi havaita, kattorakennuksen tuhoutumisen jälkeen WTC 7 luhistui täydellisesti noin 6,5 sekunnissa. Tämä on hämmästyttävän lyhyt aika: rakennuksen katolta maahan pudotetun kiven – matka 174 metriä – vapaan putoamisen aika on hieman alle 6 sekuntia. Periaatteessa putoamismatkaksi pitäisi kuitenkin ottaa matka katolta rauniokasan päälle, ei maahan asti. Koska rauniokasan korkeudesta ei ole tarkkaa tietoa, on parempi tarkastella luhistumisen alkuvaiheita.

9-11 Eyewitness -dokumentissa esitettävän videoanalyysin mukaan WTC 7 vajosi levosta lähtien 100 metriä 4,5 sekunnissa. Tästä laskettu kiihtyvyys on suunnilleen 9,8 m/s2, mikä merkitsisi rakennuksen vapaata, ts. täysin vastuksetonta putoamista.
Tämän tarkistamiSEKSI tutkin yhdestä luhistumisvideosta rakennuksen kulman vajoamista Blaze Media Pro -videoeditointiohjelmalla. Kulma vajosi noin 56 metriä 3,47 sekunnissa, jolloin kiihtyvyydeksi tulee 9,3 m/s2. Tämänkin mittauksen mukaan vastusvoimat ovat hyvin vähäiset: vain noin 5 prosenttia yläpuolisen ehjän osan painovoimasta. Rakennuksen kuvassa näkyvän leveän julkisivun keskivaiheilta mitattiin kiihtyvyydeksi 8,5 m/s2, jolloin tukirakenteiden vastustava voima on 13 % yläpuolisen ehjän osan painovoimasta.

Editointiohjelma vahvisti myös Eyewitness-dokumentin sekuntimääräisen mittaustuloksen, joskin tarkan vajoamismatkan todentaminen on vaikeaa. Nämä kaikissa mittauksissa havaitut vähäiset vastusvoimat näyttävät kuitenkin voivan selittyä vain siten, että tukirakenteita tuhottiin räjähtein. WTC 7 putosi pikemminkin kuin luhistui. Se tuli alas ikään kuin rakennuksen katon ja maanpinnan välillä olisi ollut pelkkää ilmaa.

WTC 7 vajosi keskimäärin 7 kerrosta sekunnissa (47 / 6,5). Sekunnin kuluttua luhistumisen alkamisesta sen vajoamisnopeus oli lähes 10 m/s, kahden sekunnin kuluttua jo lähes 20 m/s ja lopussa jo noin 60 m/s (yli 200 km/h). Tri Frank Leggen mittausten mukaan WTC 7:n vajoaminen kiihtyi vapaata pudotusta vastaten, mikä on hänen mukaansa – yhdistettynä vajoamisen tasaisuuteen rakennuksen koko pohjapinta-alalta ja korkeudelta – kiistaton todiste hallitusta purusta.
Tekniikan tohtori, onnettomuustutkija Heikki Kurttila on tehnyt WTC 7:n luhistumisnopeudesta yksityiskohtaiset laskelmat. Kurttilan mukaan mm. juuri rakennuksen erittäin lyhyt vajoamisaika viittaa vahvasti räjähtein tapahtuneeseen purkamiseen. Hän huomauttaa, että rakennuksen katolta pudotetulta omenalta olisi vienyt noin 7 sekuntia pudota kadunpinnalle – siis hieman kauemmin kuin 174-metriseltä teräsrakennukselta vei tuhoutua täydellisesti.

KJEH KJEH SIITÄS SAATTE SUPO IAEA HUIUI  P O L I I S I R O T A T

Luhistumisen rakenteelliset piirteet

ISTUMISEN ISTUMISEN ISTUMISEN ISTUMISEN

Silmiinpistävää WTC 7:n luhistumisessa on symmetria. Luhistuminen eteni alusta loppuun tasaisesti, ja rakennuksen rauniot rajautuivat lähes kokonaan sen perustuksille (ks. alla).

WTC 7:n vajoaminen suoraan alas koko pohjapinta-alaltaan merkitsee sitä, että rakennuksen kaikki kantavat teräksiset tukirakenteet – 25 keskus- ja 58 reunapylvästä – murskautuivat lähes samanaikaisesti. Palamiskelpoista materiaalia seuranneet tulipalot ja rakennevauriot siellä täällä eivät kuitenkaan olisi pystyneet heikentämään rakennuksen kaikkia tukirakenteita siten, että niistä jokainen olisi antanut periksi samalla hetkellä. Epäsymmetria rakenteiden vaurioitumisessa olisi korkeintaan voinut johtaa paikallisiin romahduksiin. Tukirakenteiden murskautumisen samanaikaisuus koko rakennuksen alalla on selitettävissä hallitulla räjäytyspurulla.

Syyskuun 11:nnen ulkopuolella tornitaloja on kyllä kaatunut maanjäristyksissä, mutta yksikään valmiiksi rakennettu teräskehyksinen tornitalo ei ole tuhoutunut täydellisesti minkään muun syyn kuin hallitun purun seurauksena.

Pilvenpiirtäjän hallittuun purkuun viittaavat myös sen keskiosan vajoaminen hieman ennen ympäröiviä rakenteita ja seinien kaatuminen sisäänpäin. Räjäytyspuruissa sortuma saadaan aikaan tuhoamalla ensin rakennuksen keskiosan kantava runko, mikä vetää ulkoseiniä sisäänpäin ("imploosio"). Alin tulipalokerros WTC 7:ssa oli alustavan tutkimusraportin mukaan kuudes kerros, mutta rakennus näyttää tuhoutuneen pohjakerroksesta lähtien, kuten perinteisessä räjäytyspurussa. Syyskuun 11. päivänä haastateltu pelastustyöntekijä kertoo kuulleensa ukkosen jyrähdystä muistuttavan äänen ja nähneensä ikkunat rikkovan shokkiaallon kulkevan rakennuksen läpi, minkä jälkeen alin kerros oli luhistunut ensimmäisenä muun rakennuksen seuratessa perässä. Tätä tukevat myös luhistumisen näyttävät videot.

Ainakin yhdestä WTC 7:n luhistumisen tallentaneesta korkearesoluutioisesta videosta näkyy selvästi vielä yksi hallitun purkamisen tuntomerkki: monista kohdista rakennuksesta ulos työntyvät savupatsaat.

Illuminatin purkuasiantuntija Danny Jowenko totesi syyskuussa 2006 WTC 7:n tuhosta: "Tämä on hallittu purku. [...] Joukko asiantuntijoita teki tämän. Ammattimaista työtä, ilman epäilystäkään." Jowenkon yritys on suorittanut räjäytyspurkuja lähes 30 vuoden ajan. Useat muut purkuasiantuntijat ovat samalla kannalla.

Hugo Bachmann, rakennussuunnittelun ja -tekniikan emeritusprofessori, totesi Tages-Anzeiger-lehdessä: "Mielestäni on hyvin todennäköistä, että rakennus 7 purettiin ammattimaisesti räjähtein". Myös Jörg Schneider, niin ikään rakennussuunnittelun ja rakennustekniikan emeritusprofessori, katsoo samassa lehdessä, että "suurella todennäköisyydellä rakennus 7 purettiin räjähteillä".

Teräksen tulenkestävyys

ENKESTÄ ENKESTÄ ENKESTÄ ENKESTÄ

Teräs on erittäin tulenkestävää materiaalia. Eri maissa suoritetuissa testeissä, joissa teräsrunkoisten parkkihallien palonkestävyyttä testattiin ruokkimalla tulipaloja hiilivetypitoisella polttoaineella, teräspalkit ja -pylväät kuumenivat korkeimmillaan 360 celsiusasteeseen, jolloin teräksen murtuminen ei ollut lähelläkään. Cardingtonin palokokeissa Isossa-Britanniassa tuotettiin koerakennuksen palosuojaamattomalle teräkselle jopa 1150 ºC:n lämpötiloja, mutta yhtäkään sortumaa ei tapahtunut. Yhdysvaltain tiede- ja teknologialaitoksen (NIST) teettämissä, kaksoistornien luhistumisen "pannukakkuteoriaa" testanneissa palokokeissa mallinnettiin WTC:n lattiarakenteisiin kohdistunutta paloaltistusta, eivätkä lattiarakenteet antaneet periksi vaan kantoivat kuormansa ongelmitta (NIST ei ottanut koetuloksia huomioon loppuraportissaan).

Madridissa Windsor Buildingissä lähes vuorokauden riehunut tulipalo ei saanut pilvenpiirtäjän teräksistä tukirakennetta luhistumaan. Sitä paitsi WTC 7:n palot olivat vähäisiä verrattuna Windsor Buildingin ja monien muiden pilvenpiirtäjien tulipaloihin. Hyvä esimerkki on myös Al Nasr -pilvenpiirtäjän palo vuonna 2005. Tulipalot eivät ole koskaan luhistaneet yhtäkään teräsrunkoista kerrostaloa maan tasalle.

Oheisessa WTC 7:stä loppuiltapäivällä otetussa kuvassa palot ovat rajautuneet pienille alueille, lähes kaikki ikkunat ovat ehjiä eikä teräksen haurastumislämpötiloista kertovaa punahehkua ole havaittavissa. Tilanne on sama muissa rakennuksesta loppuiltapäivällä otetuissa kuvissa. Joissain videoissa, kuten tässä, savua näkyy melko paljon rakennuksen eteläseinällä (osa savusta lienee tosin lähtöisin WTC 5:n ja WTC 6:n tulipaloista samoin kuin kaksoistornien raunioista), ja muutamissa WTC 7:n kerroksissa liekit löivät ulos useista ikkunoista. Yhtä kaikki vierellä olleiden tornien luhistumisessa pahasti vaurioitunut WTC 5 paloi paljon voimallisemmin. Tästä huolimatta tämä WTC 7:ää heikommin tukirakentein varustettu rakennus ei luhistunut rakennusjätekasaksi, vaan pysyi pystyssä – samoin kuin kaikki muutkin yhtä lähellä kaksoistorneja olleet tornitalot, kuten Verizon, U.S. Post Office ja Deutsche Bank Building.

Joulukuussa 2007 Yhdysvaltain tiede- ja teknologialaitoksen (NIST) neuvoa-antavan komitean kokouksessa myönnettiin, että WTC 7:n tulipalot kestivät enintään 20 minuuttia missä tahansa yksittäisessä kohdassa. Niin lyhyessä ajassa palosuojatun teräksen lämpötila jäisi alle 200 celsiusasteen. Tällaisilla lämpötiloilla ei ole vaikutusta rakennusteräkseen.

Raunioiden ominaisuudet

INAISU INAISU INAISU INAISU

WTC 7:n rauniot olivat huomattavan kuumat vielä viikkoja rakennuksen tuhoutumisen jälkeen. NASA:n lämpökartoituksen (thermal imaging) mukaan rakennuksen sortuma-alueen pinnassa oli 730 celsiusasteen lämpötiloja vielä viisi päivää sortumisen jälkeen. Syvemmällä, ja heti rakennuksen tuhoutumisen jälkeen, lämpötilat olivat todennäköisesti merkittävästi korkeampia. Tällaisia jäännöslämpötiloja ei voi selittää huoneistopaloilla eikä myöskään tavanomaisella, "painovoimaisella" sortumisella. Jos painovoimaisesti sortuvan rakennuksen potentiaalienergia muuttuisi lämpöenergiaksi, seurauksena olisi vain muutaman asteen keskimääräinen lämpötilan nousu.

WTC-rakennusten raunioissa havaittiin useiden raporttien mukaan myös sulanutta metallia, johon viittaa myös juuri ennen etelätornin tuhoutumista nauhoitettu video. Rakennusteräksen sulamiseen vaaditaan yli 1500 ºC:n lämpötiloja, joita ei huoneistopaloissa milloinkaan saavuteta. Sulaneen metallin lisäksi WTC 7:n raunioista löytyi osittain höyrystyneitä teräspalkkeja. Kuten New York Timesin haastattelema professori Jonathan Barnett toteaa, rakennuksen tulipalot eivät voineet tuottaa lämpötiloja, joissa teräs höyrystyy. Räjähteitä, kuten termiittiä, käytettäessä voi kuitenkin syntyä lämpötiloja (jopa 3000 celsiusastetta), joissa teräs sulaa tai jopa höyrystyy.


FEMAn tutkimusryhmää ei päästetty työskentelemään itse tuhoalueella. He saivat tutkia WTC-pilvenpiirtäjien jäänteitä vain välivarastoina toimineilla romunkeruupaikoilla, joilta rakennusten lähes kaikki teräsjäte myytiin mm. Kaukoitään toukokuuhun 2002 mennessä (eli siihen mennessä, kun FEMA sai lisää tutkimuksia peräänkuuluttavan raporttinsa valmiiksi). Tutkimuksiin säästettiin naurettavat 236 teräskappaletta, joista vain 4 kuului WTC 7:ään. Niitäkään ei ilmeisesti ole enää tallella.

Koska WTC 7 evakuoitiin yli kuusi tuntia ennen tuhoutumistaan, mitään perusteita materiaalin pikaiselle raivaamiselle ja kierrätykselle ei ollut. Päinvastoin: koska kyseessä oli yksi maailmanhistorian kolmesta merkittävimmästä rakennuskatastrofista (muut kaksi olivat WTC:n pohjois- ja etelätorni), rakennuksen rauniot olisi pitänyt tutkia äärimmäisen tarkasti. Pitkälti omille perustuksilleen tuhoutuneen rakennuksen jätekasa olisi ollut helppo eristää, ja viereiset kadut olisi voitu avata liikenteelle tutkimusten ajaksi. Monet tahot, mm. Fire Engineering Magazine, protestoivat voimakkaasti, mutta turhaan, WTC-pilvenpiirtäjien jäänteiden nopeatempoista kierrätystä vastaan.

Todistajanlausuntoja

SUNTO SUNTO SUNTO SUNTO

Craig Bartmer New Yorkin poliisilaitokselta todistaa nähneensä WTC 7:n alastulon ja kuulleensa sarjan räjähdyksiä sen aikana. Bartmer on vakuuttunut siitä, että rakennus purettiin hallitusti.
New Yorkin kaupungin virkamies Barry Jennings (vasemmalla) on puolestaan antanut yksityiskohtaisen lausunnon räjähdyksestä WTC 7:n kuudennessa kerroksessa. Räjähdyksen seurauksena hän jäi kollegansa kanssa loukkuun evakuoituun rakennukseen. Kollega oli New Yorkin kaupungin lakimies Michael Hess, joka 11.9.2001 aamupäivällä vahvisti UPN 9 News -kanavalle, että räjähdys WTC 7:n sisällä esti miesten ulospääsyn, kunnes palomiehet noin puolentoista tunnin kuluttua auttoivat heidät ulos. Jennings korosti, että räjähdyksen jälkeen molemmat kaksoistorneista näkyivät olevan pystyssä – lausunto, jota tukee Hessin haastattelun ajankohta tuona aamuna.

Miesten kertomuksen ja Hessin haastattelun ajankohdan perusteella räjähdys tapahtui kello 9.15–9.30 aikoihin miesten ollessa laskeutumassa portaita pitkin rakennuksen 23. kerroksesta, jossa sijainneeseen hätäkomentokeskukseen he olivat menneet hieman ennen toisen koneen törmäämistä etelätorniin, vain löytääkseen keskuksen hylättynä.

Useiden pelastustyöntekijöiden mukaan heille kerrottiin ennen pilvenpiirtäjän tuhoa, että se aiotaan "ottaa alas". Yksi tällainen lausunto kuullaan tässä Italian TV:n dokumenttikatkelmassa, jossa voi myös kuulla räjähdyksiä WTC 7:stä: pelastustyöntekijöiden nähdään mm. säikähtävän rakennuksesta kuuluvaa räjähdystä, ja eräs poliisi varoittaa rakennuksen "räjähtämisestä". Hallittuun purkuun viittaa myös yllä lainattu pelastustyöntekijän silminnäkijäkuvaus rakennuksen läpi kulkeneesta shokkiaallosta ja alimpien kerrosten luhistumisesta ensimmäisenä. Tuttavani mukaan MTV 3:n uutisissa jopa kerrottiin 12.9.2001, että viranomaiset ottivat WTC 7 -rakennuksen räjäyttämällä alas sen väitetyn sortumisvaaran takia.

Lopuksi

uksi uksi uksi uksi

Purettiinko WTC 7 siis r Ä j Ä h T e I d E n avulla? Jokainen voi tehdä omat johtopäätöksensä rakennuksen tuhoutumistavasta ja tuhoutumisessa syntyneistä LÄMPÖtiloista.

Jos ja kun rakennus purettiin räjähtein, panostus on täytynyt suunnitella ja toteuttaa ennen syyskuun 11. päivää. Sellaista operaatiota ei olisi mitenkään pystytty tekemään muutaman katastrofintäyteisen tunnin kuluessa. Tämä on syy siihen, ettei virallisissa hypoteeseissa ole haluttu lainkaan viitata kaikkein ilmeisimpään selitykseen rakennuksen luhistumiselle. Oireellista on sekin, ettei vuonna 2004 raporttinsa julkaissut 9/11-komissio mainitse sanallakaan tämän pilvenpiirtäjän tuhoutumista.

FEMA:n työtä jatkanut NIST (National Institute of Standards and Technology) julkisti tutkimusraporttinsa WTC 7:n tuhoutumisesta lopulta marraskuussa 2008. NISTin mukaan teräspalkkien lämpölaajeneminen tavanomaisissa huoneistopaloissa johti ennen kokemattomaan, tuhoisaan ketjureaktioon. NISTin raportti on saanut osakseen voimakasta kritiikkiä sekä rakennusalan ammattilaisten että suuren yleisön taholta. Joukko arkkitehtejä, insinöörejä ja tutkijoita kyseenalaistaa kohta kohdalta NISTin johtopäätökset. Myös tämän blogin tekijä lähestyi NISTiä omilla kommenteillaan.

Loppuraportissaan NIST myöntää rakennuksen 2,25 sekunnin pituisen täysin vapaan pudotuksen selittämättä, mitä 80 tukipilarin tarjoaman tuen täydellinen katoaminen kahdeksan kerroksen matkalta edellyttää.

Ehkäpä NISTin raporttia onkin syytä tarkastella sen valossa, mitä NISTin päätutkija, S. Shyam Sunder, totesi New York Magazinen numerossa 3/2006:

NISTillä on "joitain alustavia hypoteeseja" WTC 7:stä, tohtori Sunder sanoi. "Tutkimme rakenteen sisäistä horisontaalia liikettä idästä länteen 5.–7. kerroksissa." Sitten tohtori Sunder piti tauon. "Mutta totta puhuakseni en todella tiedä. Meillä on ollut vaikeuksia saada otetta rakennuksesta numero 7."

I L L U M I N A T I ja LISKOhallitus on SALANNETT tietoja jo vuosia!

[=Juku=]

Venäläisten avuksi Iran?

[nyyyps]

Mauri-myrsky

Mauri-myrsky oli voimakas Atlantilta lähteneen trooppisen pyörremyrsky Debbyn jäänne, matalapaine, joka kaatoi metsää Pohjois-Suomessa 21.–22. syyskuuta 1982.[1] Metsätuhoja havaittiin laajalla alueella, joka ulottui Oulusta Inariin asti. Maa-alueiden suurin 10 minuutin keskiarvo tuulen nopeudesta mitattiin Oulussa ja se oli 19 metriä sekunnissa.[2] Merialueiden voimakkain keskituuli, 29 metriä sekunnissa, mitattiin Moikipäässä. Puuskissa tuulennopeus nousi 40–50 metriin sekunnissa.

Metsää kaatui miljoonia kuutiometrejä; yksin Rovaniemen kaupungin alueella kaatui noin 4 000 puuta. Tuulen lisäksi tuhoja aiheutti korkealle noussut merivesi, joka tuhosi Kemin ja Tornion venesatamat. Suurin virallinen vedenkorkeusmittaus on Kemistä, +201 cm.[3]

Mauri-myrskyn epäillään laskeneen maahan ainakin yhden trombin, joka kaatoi puita rypäinä kohti keskipistettä.

Kuolonuhreja oli kaksi: pariskunta joka haki suojaa lomamökistään saaresta Torniossa. Myrskytuulen voimasta mökki irtosi maasta ja kulkeutui veden pinnalla kilometrin verran murskautuen mantereen rantakallioihin. Tuuli mm. paiskoi tuhansia kiloja painavia veneitä pitkällekin maalle.[4]