Keräilläänpäs vitsejä

[jiidee]

Salolaiset 

[jiidee]

Näpit ruvella oon katiskaa rakentanna

Kesämatikka: kirjoittanut Jaska, 17.3.2004 klo 23.08

Tämä sattu viime suvena. Oli pekkaspäivä ja niin mänin mökille jo
torstai-iltana. Tyttöystävä oli tulossa sinne perjantaina töijen
jäläkeen. Heitin heti katiskan järveen ja ilta meni siinä viskikuksasta
enteitä.Lukien ja kuikkien kalastuspuuhia seuraillessa.

Aamulla naitatti ihan mahottomasti, tietäähän sen, nuori
säännölliseen sukupuolielämään tottunu mies parhaissa voimissaan,
vuorokausi eellisestä panosta ja rapulaakin pukkasi päälle. Ajattelin
kuitenki, että säästän herkut iltaan tyttöystävälle ja päätin
kärvistellä loppupäivän paineissa ja säryissä.


Päätös joutu heti koville, kun kuivattelin ittiäni laiturilla
aamu-uinnin jäliltä. Nakuna tietenki, eihän sitä mökillä muuten.
Siinä samassa vastarannan mökin nuori rouva vieraasa kanssa melo
niemen takkaa minun mökkiä kohti, pikinit niillä oli päällä ja tissit
oli isot. Otin paremman asennon ja sanon kohteliaasti, että huomenta
tytöt, maistuisko neitoille aamusumpit. Ei maistunu. Melat alako
huiskia meleko äkäseen ja kuulin kun rova sano vieraalheen, että hän
soittaa polliisille tuosta paljastelijasta, jatkuva riesa... Niin
piti selipaattipäätös eikä niitä poliisiakaan kuulunu...Mitäpä sitä
virkamiehet kuumana päivänä niin vähäpätösen asian takia ajelemaan
kymmeniä kilometriä, alle 13 senttiä, vaikka paksuhan se on, näin on
tytöt kehuneet.

Päätin siinä sitte souella joutessani katiskalle, vaikka eihän siellä
Yleesä eka yön jäliltä mittää ruukaa olla. Vaan nytpä oli...Mahottoman iso
ja ruma matikka, limanen ku mikä, tietäähän ne kesällä. Olin kuullu, että
kesämaekki on ihan hyvä savustettuna ja ajattelin, että pittäähän se
kokkeilla ja niin kippasin matikan venneen teljolle. Siinä souellessa
kattelin kun matikka lopsutti auki ja kiinni isoa suutaan. Ei sillä ollu
hampaita niinku jänkäkoiralla ja tammukalla. Rapulaseisokki vaan paheni ja
mite lie iskeny mieleen niin pölöhö ajatus, että ossaisko tuo matikka ottaa
suihin.
Miehän en tämmösissä ajatuksissa kauaa vitkastele, sehän oli kokkeiltava
heti siinä venneesä.

Ei muuta ku mulukku matikan hampaattomaan suuhun. Voi mahoton kun
tuntu hyvältä kun se heti nappasi herkkupallaan kiinni, imu oli ku
lypsykonneessa...sitäki kerran kokkeilin. Siitä se kääräsi limasen
hännän minun kulukusten ympäri. Pistin onnesta aivan silimät kiinni
ja niin elävästi tuntu niinku oikein kiimasta valuva nainen olisi
kuumia palleja viilentäny ja hieronu märällä riemurasialla. Siinä se
mae luirusi ja mulla vilisi tähtiä silimisä. Sitte sillä sattu hännänpää
ryppyreiälle ja luiskahti sissään. Mae sai hännällä tukevan otteen niin että
sai oikein voimhaa niskoihisa ja se hännänpää tietenki läpytti
eturauhasta niinku sellanen omatekonen anuustappi. Ei sitä puutteessa
kärvistelevä mies kestäny, sain sellasen orkasmin, että ei ikinä.
Niin huusin että tiirat lähti karkuun koko järveltä ja mökkiläiset
hyökkäsi laitureilleen kahtomaan,että hukkuuko siellä joku vai mikä.
Yritin aivan hervottomana huiskutella,että kaikki on oorl rait tai
mitenkä ne herrat sannoo. Jäläkeenpäin sain sitte kuulla, että
levittivät semmosta ilikiää tietoa, että olisin muka juovuksissa
ölissy jo aamupäivästä. Eipä arvanneet.

No senhän tietää, että siinä lähti mahlat matkaan oikein joukolla.
Vaan mitä tykkäsi siitä matikka. Sehän jo eka laakista tempasi pääsä irti
Mulukusta ja alako yökkimään niin ku ainaski oikija nainen. Kako siihen
teljolla ensin mälliä ja heti perrään puoli kilova ihan tuoreen näkösiä
muikkuja ja kaksi puoliksi märännyttä kiisken ruppia. Minä siinä ensin, että
johan ryöttä tempun teki ku sotki venneen. Mutta kohta jo aattelin, että
eihä sitä Jumalan vilijaa saa hukkaan panna, puhkasin muikut ja tein
niistä hyvän muikkuvellin, oikein semmosta vanhan ajan ranntakallaa.Kiisken
rupit heitin räähkälintujen evvääksi.

Matikkaa en raaskinu pistää savustuspönttöön, nakkasin sen kaivoon
kesänviettoon ja meillä oli sitte monta mukavaa hetkeä kesän
aikana.Syksyllä päästin sen vappaaksi, tiiä vaekka ensi kesänä taas
tavataan,sellasta toivon ja ostin jo kolome uutta katiskaa, sellasia
kalliita hirmupyyytäjiä, Veke-katiskojako ne oli vai mitä. On tarkotus pitää
ensi kesänä kaveriille mökillä synttäripartyt, seksiä luppailin pojille ja
pontikkaa keitän ite niin palajo että ei takkuusti jano yllätä.

Iltaonnikalla tuli siihen sitte tyttöystävä mökille. Se on vähä
mustasukkasta sorttia ja alako heti vakkoilemhaan, että onko
naapurimökeillä asukkaita ja onko serkkutytöt käyny kylässä. Minä
vakkuuttelin että ristinsielua en oo nähny.Eihän se uskonu, heti mökillä
kävi kiinni sepalukseen ja veti mulukkua essiin. Ei sillä, että se suihin
tai pillun antohomhiin olis ajatellu. Alako vain haistelemaan ja hetihän
se kirkastu ja alko kilijumaan, että miten miun munat haisee sitte sillille
niinku olisin huoria pannu. Minä siihen, että mistä tänne nyt huoria. Se
vaan huusi entistä pahemmin kun huomasi mulukkua käännellessä, että siinähän
oli ihan ruvelle menny punanen rantu ympäri mulukun juuren...Rääkky rumasti
että nyt oot saatananan huoripukki viimmesen tempun tehny kun hait kupan
niistä venäläishuorista. Säikähin siinä itekki, mutta sitte älysin,
että oli sillä matikalla sitte kuitenki ollu pikkuset hampaat tai jotku
raastinlevyt, sehän ku niitä raatokaloja evvääkseen kaluaa, ja niillä sitte
järsi mulukun melekein poikki, en sitä vaan sillo venneesä kiimossani
huomannu.


Sehän meni tappeluksi koko ilta. Mutta kun oikein näytin rehellistä
naamaa ja selitin, että se tarttu varmaan haju käsistä kusella käyvesä, kun
oli aamulla muikkuja katiskassa ja ne puhkasin ja tein ihan sinua
varten niistä hyvän vellin. Se haisteli monta kertaa vielä ja lopulta käänty
sille ajatukselle, että saattaa se enempi järvikalalle haista ku meren
sillille tai huorien visvoille. Siitä juormusta arvelin, että saatto
siinä nirhautua,ku illalla juovuspäissä kävin kusella ja kaatuilin
mätäskoloisa.
Uusissa sortsissa on vielä niin karhia vetoketju että se se varmaan
raapi siinä könytessä. Seki järkeili, että näkyshän se kuppa enempi
siellä mutteripäässä ku juuresa ja miehä siihen, että sepä se
rakkaani karvakorvani, se ku siitä hellyyvestä tykkää aina ku hullu
puurosta. Minä vielä lupasin juuvva loppukesän vähä vähempi ja enempi
kaljaa ku niitä viskijä ja pontikoita.

Yöllä oltiin taas jo ihan sovusa ja naitiinki sitte vähä saunan
päälle.Matikkaan en uskaltanu koskia ennää sille viikonlopulle,
vaikka senhä teki tiijätte notta mieli teki. Seuraavaksi viikonlopuksi ostin
kortonkeja, ei tartu sitte haju mulukkuun eikä ne hampaatkaa raavi. Palleja
en anna haistella enkä ryppyreikää eikä se niitä muutenkaa, kun on
niistä Elleistä lukenu, että pallihiki haisee hienon neitin nokkaan
pahalle.Kortonkit mulla on piilosa telekän pöntössä. Sitä riskiä ei piä
miehen ottaa, että akka löytäsi ne taskusta tai jostain lehen välistä. On se
mustasukkasuus niin ilikiä vaiva, siinä perhesopu menee ja saattaa
monta ilohetkiä jäähä välliin.

Tämmänen on minun outoin kokemus. Eihän tämä nyt paljo mittää ja ei
Ainakaa sairasta. Poroja ja lampaita nyt nai joka mies ja siellä eteläsä
kuulemma koiria, mutta matikan suihinotosta en ole ennen kuullu.
Mahtaisko sellanen satomasokisti tykätä antaa jänkäkoiralle suihin? Ite en
sitä ala kokkeilemaan, kun olen enämpi tämmänen tavallinen hetero enkä piä
ihtiäni ollenkaa pervona.

[Janis Petke]

 

[Lexa]

Hyviä juttuja taasen.. 

[PerjantaiPuli]

[Orcus]

Olen lukenut tuon jo aikaisemmin, mutta yhä jaksaa hymyilyttää.

[Lexa]

Sain juuri tietää, että Jos viljasato saastuu torajyvästä,
jauhot voivat aiheuttaa yhtä voimakkaita hallusinaatioita kuin LSD.

Täytyypä tästä painua mökille viljasatoa pilaamaan...

[jiidee]

Ei tainnut papin vaimo osata headereita lukea...

[-]

heh heh.. 

[ranta-jorma]

Business-koulutusta

Johtajalla ja sihteerillä oli yhteinen "salainen harrastus", josta he käyttivät koodinimeä Kirje Anderssonille.

Eräänä päivänä johtaja meni taas sihteerin luokse ja ehdotti, että kirjoitettaisiin kirje Anderssonille.

Sihteeri vastasi, että nyt ei valitettavasti ole sopiva hetki, koska kirjoituskoneessa on punainen nauha.

Johtaja lähti harmistuneena pois.

Muutamaa päivää myöhemmin sihteeri ilmoitti johtajalle, että kirjoituskoneessa ei ole enää punaista nauhaa, joten ajankohta sopii kirjeen kirjoittamiseksi Anderssonille.

Johtaja ilmoitti, että hän kirjoitti jo kirjeen käsin.

Sihteeri harmitteli tapahtunutta ja sanoi, että jos olisi tiennyt asian
olevan kiireellinen, se olisi voitu hoitaa suullisesti.