***TV:stä tuttu Arto avohoidossa.

[nyyyps]

Säihkyvät pakarat.

[Atomisaattori]

mitäs säteilyä tuo typy tuottaa 

[tredic]

mitäs säteilyä tuo typy tuottaa 

Jotain ihme säteilyä joka saa housuissa pullottamaan 

[TV:stä tuttu Arto.]

Neutriino, niin kuin neutroni on sitä SAMAA atomimassa-ainetta joka ilmakehän molekyylitkin muodostaa! Tietääkö tyhmä muuten, että sisään hengittämästäsi aineskilosta 49,99% on neutronimassaa? Et varmaan, koskei sua reaalit kiinnosta.

Mutta nyt tosiaan tärkein ja vaarallisin ero. Normaalissa neutronimassassa on mukana "vahvavoimaenergialisäys" joka pitää neutronin säteilyenergian lukittuna eli stabiilitilassaan! Ydinvoimaloissa valtoimenaan, kas kummaa lentävissä neutroneissa ei ole LAINKAAN tällaista erikoissidosainetta!

Tämä tarkoittaakin sitä, että ydinvoimalan päästökaasujen neutronimassaa räjähtää 1 000 000eV kvanttipommeina oltuaan 15min atomien ulkopuolella, kertoo Pekka Jauho. Maamme johtava ydinfysiikan tuntija! Ota kuule tyhmä selvää äläkä PELKÄÅSTÄÄN nolaa itseäsi kanssani!!

[Löylyttäjä]

Neutriino, niin kuin neutroni on sitä SAMAA atomimassa-ainetta joka ilmakehän molekyylitkin muodostaa! Tietääkö tyhmä muuten, että sisään hengittämästäsi aineskilosta 49,99% on neutronimassaa? Et varmaan, koskei sua reaalit kiinnosta.

Mutta nyt tosiaan tärkein ja vaarallisin ero. Normaalissa neutronimassassa on mukana "vahvavoimaenergialisäys" joka pitää neutronin säteilyenergian lukittuna eli stabiilitilassaan! Ydinvoimaloissa valtoimenaan, kas kummaa lentävissä neutroneissa ei ole LAINKAAN tällaista erikoissidosainetta!

Tämä tarkoittaakin sitä, että ydinvoimalan päästökaasujen neutronimassaa räjähtää 1 000 000eV kvanttipommeina oltuaan 15min atomien ulkopuolella, kertoo Pekka Jauho. Maamme johtava ydinfysiikan tuntija! Ota kuule tyhmä selvää äläkä PELKÄÅSTÄÄN nolaa itseäsi kanssani!!

Olisiko esittää tarkempaa tietoa tästä reaktiosta? Ja mitä se erikoissidosaine on?

[TV:stä tuttu Arto.]

Olisiko esittää tarkempaa tietoa tästä reaktiosta? Ja mitä se erikoissidosaine on?
[/quote]

Neutronia repii kappaleiksi sen sisältämät poistovoimat. Näitä vastaan taistelee atomin sisällä oleva vahvan ydinvoiman välittäjähiukkasgluonit. Mutta tosiaan kun neutroni poistetaan atomin sisuksista neutronin sidosenergiavoimat pilkkoutuvat fissioprosesseissa muuttaen ne säteilynä tunnetuiksi voimiksi. Sinkoutuneen neutronin tila on siis "virittynyt" kuin jousessa ikään, mikä tarkoittaa suomennettuna epätasapainossa. Tila on tuttu KAIKILLE sellaisille partikkeleille, joissa on jossakin muodossa sitoutunutta YLIMÄÄRÄISTÄ säteilyvarastoitumaa. Termeinä hilavirhe, termivire, isomeerivire, kvadrupoolimomentti, yms. Vaikkei STUK näistäKÄÄN säteilytaltiomuodoista suin surmi puhu, saati kykene mittaamaan  säteilymittareillaan. Koska tilat ovat aikansa "staattisia!" Ei akunkaan viritystasoa voi päältä katsomalla silmillään suoraan tietää! Pekka Jauho Atomi- ja ydinfysiikkakirjasta viitseliäälle löytyy kyllä. Neutronilla on kuten KAIKILLA tunnetuilla alkuaineilla sitten säteilynsä puoliintumisvakio. 1,01* 10^3s (s. 285.)
           ------------

- Kuten kuvasta huomaamme kyetään teleskoopin vaikka auringosta otetusta CCD-valokennon kuvasta erittelemään ONGELMITTA kunkin alkuaineen edustamat kapeat virittyneiten elektronikerrostensa selkeät spektrit. Eli, juuri kuten kuvassani prisma sen tekee. On TÄYSIN samaa onko lähde kuvannus, vai alkuperäinen lähde. Värispektri tietysti on YHÄ SAMA!

- Huomaamme siis tuosta kuvasta prismoitetuissa valospektreissä sormenjälkikuvioinnit. Asettamalla nyt vain allekkain kuvan mukaan kullekin alkuaineen valenssielektronin muodostaman spektrin saamme analysoitua siitä vaikka natriumin, argonin, ksenonin ja niiden määräsuhteet valon määrän mukaan. Täysin simppeliä.

- Puolestaan kun analysoimme sitten beettasoihtuenergian virittyneet happivalenssielektronien valot päädymme samanlaiseen selkeään analyysitasokkuuteen. Koululaisen tietosanakirja No.5.
http://kuvapilvi.fi/k/Wg7.jpg


Otetaan vaikka toiseksi ylin virittyvän vedyn tuottama valospektri. Huomaamme sen tuottavan matalammalla virittymistilallaan pelkän kapean punaisen monokromaattisen viivan. Korkeimmilla tasoillaan puolestaan ainokainen valenssielektroni tuottaa suurenergisempaa sinistä, eikä muita! Saadaksemme selville onko valokuvan värispektrissä tuo TARKKAAN määräytyvä kapea juuri tietty punaväri, meidän kannattaa poistaa ensin raudan värit, argonit, neonit ja muiden tuottamat haittavärit. Lopuilta meillä on kapea punaväri, jota etsimme. Avaruusteleskoopin kuvassa onkin näin helppo määritellä onko tähden ionisoituneen aineen tuottamassa valossa tuo ominainen punaviiva. Näin teemme myös beettasoihtukuvista! Meillä on tarkkaan tiedossa ionisoituneen hapen ominaistaajuus. Voimme toki tehdä kuten spektrianalysaattorissa, POISTAA muut värit kuin pinkki ja meille selviää MISSÄ ionisoituneen hapen pilvi kuvassa on. Tai voimme myös Windows Vistalla korostaa esiin valmiin beettasoihtuosuuden virittyneet happihattarat. Tulos on AINA SAMA! Saamme loistavasti irti vain ja ainoastaan sen, mitä kuvassa JO ON, muttemme toki muuta!

           ---------
quote author=Viheraho link=topic=3425.msg29568#msg29568 date=1241439335]

Sanos muuten Pasi ydinvastaisimman puolueen ehdokkaana:

A/ MIKSEI ydinvoimasta USKALLETA tehdä AITOA kansanäänestystä jos obvat/olette voitostanne noin varmoja?

B/ Jutta Urpiainen jo valinnassaan korosti olevansa selkeän ydinvastainen! Koska Lipposenne ote hänen kurkultaan kirpoaa, että saadaan maahamme hänen nykyistä  REHELLISEMPÄÄ oppositiopolitiikkaa! Nimittäin jutusta aika selkeästi kammettiin pois, että Vasemmistoliitto ja mm. Vihreät ne OIKEASTI on kaikkein ydinvastaisempia!

Jos minusta olisi kiinni ni toki annettaisiin kansan päättää. ihan sama ku nää kuntaliitokset.Annettaisiin kuntalaisten tämäkin päättää.

[/quote]

*Niin tästä osasta olen toki samaa mieltä. Mutta koska ydinvoimaa E I kannateta maailmalla ei vaan päästetä kansanäänestykseen! Toimenpide palvelee rikollista ydinterrorismiamme tietysti täysillä!(
2/3 osa EU:sta tutkimusten mukaan vastustaa ydinvoimaa ja syystä!

Jos minusta olisi kiinni ni toki annettaisiin kansan päättää. ihan sama ku nää kuntaliitokset.Annettaisiin kuntalaisten tämäkin päättää.

Itse kaikesta huolimatta olisin sen yhden ydinvoimalan kannalla.
Sitten sähkönsäästö systeemeihin jotenkin.Laitevalmistajille näistä valmiusaika kulutuksista vaan vaatimuksia.
Toisaalta mites Arto? Olet varmasti sähköautojen kannalla? Mistäs niihin sitten sähkösaataisiin jos ei olisi ydinvoimaa?
[/quote][/quote]

Tää on IHME keissi, miten ihmisiä harhautetaan luulemaan, että energianegatiivisella ydinvoimanyanssilla olisi YLIPÄÄTÄÄN JOTAIN korvattavaa? Olen skannanut tähän aika puhuttelevan piirakan ydinvoiman energiaosuuden TODELLISESTA pelleosuudesta muutenkin, TOP 1 Koululaisen tietokeskus ja sivu 265
http://kuvapilvi.fi/k/Wgc.jpg


Eli tuplataan vaikka nykyiset tuulivoimalat ja siinä korvaantuu korkoineen jo KAIKKI! No LED yksinään energiansäästäjänä tulee pysäyttämään puolestaan tuonkin piirakkaan lopusuista energialaitoksista joka toisen! Mikä tässä on tosiaan ydinlobbareiden NIIN MÄÄRÄTTÖMÄN vaikeaa tajuta?

[Lexa]

On TÄYSIN samaa onko lähde kuvannus, vai alkuperäinen lähde. Värispektri tietysti on YHÄ SAMA!

Koska kuva syntyy valon spektristä, eli valon taittumisesta eri väreiksi - KUVA kohteesta, ja KOHDE itse ovat kaksi AIVAN ERI ASIAA. Valokuva ei enää anna mahdollisuutta havaita kuvassa näkymätöntä, vaikka sitä olisikin kuvan kohteessa jollain tavoin havaittavissa - koska valokuvassa ei yksinkertaisesti ole dataa jota ei kuvasta näe.

[Masa]

Melko kiihkeää keskustelua sanoisin  
Komeasti olet Arto saanut julkisuutta asiallesi, niin kielteistä, kuin positiivistakin pitkin nettiä, kun tuossa pikaisen vilkaisun tein.  
Monellakin nimimerkillä, ainakin jos niihin nettikeskusteluihin on uskominen.  



Itse olen tavallinen talliainen, joka ei juurikaan ydinvoimasta tiedä, mutta ajatteluni on kyllä sinne ekologisemman energiantuotannon suuntaan. Tuulivoima ja vedyn hyödyntäminen polttokennoin kuulostaa ainakin omaan korvaani jotenkin paremmalta vaihtoehdolta energiaa tuottamaan.  

[Atomisaattori]

CCD- valokenno
http://fi.wikipedia.org/wiki/CCD-kenno

Otetaan vaikka toiseksi ylin virittyvän vedyn tuottama valospektri. Huomaamme sen tuottavan matalammalla virittymistilallaan pelkän kapean punaisen monokromaattisen viivan. Korkeimmilla tasoillaan puolestaan ainokainen valenssielektroni tuottaa suurenergisempaa sinistä, eikä muita!

Saadaksemme selville onko valokuvan värispektrissä tuo TARKKAAN määräytyvä kapea juuri tietty punaväri, meidän kannattaa poistaa ensin raudan värit, argonit, neonit ja muiden tuottamat haittavärit. Lopuilta meillä on kapea punaväri, jota etsimme. Avaruusteleskoopin kuvassa onkin näin helppo määritellä onko tähden ionisoituneen aineen tuottamassa valossa tuo ominainen punaviiva. Näin teemme myös beettasoihtukuvista! Meillä on tarkkaan tiedossa ionisoituneen hapen ominaistaajuus.
Voimme toki tehdä kuten spektrianalysaattorissa, POISTAA muut värit kuin pinkki ja meille selviää MISSÄ ionisoituneen hapen pilvi kuvassa on. Tai voimme myös Windows Vistalla korostaa esiin valmiin beettasoihtuosuuden virittyneet happihattarat. Tulos on AINA SAMA! Saamme loistavasti irti vain ja ainoastaan sen, mitä kuvassa JO ON, muttemme toki muut

Kysymyksiä suurelle ja tietävälle Artolle.

1. Miten valokuvista voi mitata kuvassa näkyvän tilanteen värispektriä, vaimikäsenytoli..
2. Mulla on koneessa vain XP, joten en ilmeisesti kykene noita soihtu hattaria korostamaan ??
Vai onnistuuko se ihan Photoshopilla yms. kuvankäsittely ohjelmalla??

[Jarre]

Toi energian tuotanto juttu ei oo nuin yksioikoinen....esim ydinvoimala joka tuottaa X määrän energiaa, saattaa vaatia satoja tuulivoimaloita. (yleensä yhdestä pylväästä puhutaan yksittäisenä voimalana, koska se sisältää itsenäisen sähköntuotannon vaadittavat kalut)

Tälläinen satojen tuulivoimaloiden kenttä ei sekään ole mukavaa katseltavaa luonnossa. Suomeen kun otettaisiin huonojen tuuliolosuhteiden vuoksi isoimpia malleja olis yksittäinen torni melkein 70 metriä korkea ja lapavälikin samat. Ja näitä ei voi sijoittaa kauhean paljon liian vierekkäin.

Tuolla on taskitietoa tuulivoimasta: http://www.pohjolanvoima.fi/data/pubfilebank/savefile.php?folderId=33&fileId=4633&key=52bc7bc6c214edcdf56bd099c5c67bb9]Taskutietoa tuulivoimasta.[/url]

Voisi esim eritellä muutaman kohdan joka tekee tuulivoimasta esimerkiksi ainakin vedellä (tai ydinvoimalla) tuotetusta voimasta erillaisen:

Tuulivoimalat käynnistyvät noin 3 m/s
tuulennopeudella ja saavuttavat nimellistehonsa
12 - 15 m/s nopeudella.
Tuulennopeuden ylittäessä 25 m/s on
useimmat laitokset pysäytetty.

Tuulivoimalan vuotuinen energiantuotto
vastaa noin 22 - 32 %:n kokoaikaista
nimellistehoa. Yksinkertaistaen voidaan
sanoa, että tuulivoimala tekee töitä
7 - 9 tuntia päivässä 6 päivänä viikossa.

1 MW tuulivoimalan
korkeus ja roottorin
halkaisija on tyypillisesti
50 - 70 m. h = 50-70m

Eli saavuttaakseen saman määrän sähköntuotantoa, olisi rakennetta nimellisverrokkeihin verrattuna 3-5 kertainen määrä yksiköitä.
Vertauksena:
Uusi olkiluodon valmistuva yksikkö tuottaa nettosähköä 1600 MW, joka vaatisi parhaimpien hyötysuhteiden (32% yllä) 1 MW tuulivoimaloita 5000 kappaletta. Ei mikään pieni kenttä voimaloita.