Erään henkilön päiväkirjasta

[nyyyps]

Aamuhan alkaa aamulla, aamukahvilla ja aamuasialla. Siellä ei turhia kursailla, ei lueta akuankkoja eikä lorvita tyhjää. Asia hoidetaan sotilaallisessa kurissa.


Ennen töihinlähtöään hän ihailee hetkisen oivallista ulkomuotoaan peilistä. Hän on täynnä itseluottamusta, hän on itse luottamus.


Hänen työpäivänsä on leppoisa, työtoverit miellyttäviä ja niinäkään hetkinä, kun asiakaspalvelutehtävää tulee, ei hän hermojaan menetä hankalankaan henkilön kanssa.


Koittaa ruokatauko. Hän on varannut lounaakseen herkullista evästä, eikä mikään maailmassa voi haitata rauhallista hetkeä oivallisen ravinnon ääressä.


Palattuaan ruokatauolta töihin, hän uurastaa ahkerasti, ehkä jopa liiankin. Hän paneutuu tehtäväänsä perusteellisesti voittaen kimuranttejakin haasteita.


Melkein liiankin pian työpäivä päättyy, ja hän jättää arvokkaan tehtävänsä siirtyen iloisin mielin kohti vapaa-aikansa harrastuksia.


Lopulta, ennen petiin painautumista, hän hetkisen aikaa rauhoittuu miettien päivää, sen tapahtumia ja rikastuttavia kokemuksia.

[jaappani]

minä,  mutta mulla ei ole poikaa jota kuris.. eiku kurittaa.

[=Juku=]

minä,  mutta mulla ei ole poikaa jota kuris.. eiku kurittaa.

Naapurin lapsille voi myös ystävällisesti kertoa otteita käytöksen kultaisesta kirjasta!

[nyyyps]

Höhöö!

[Lexa]

Sehan olen minä Paitsi että lapseton minäkin.

[NaiNeN]

Sehan olen minä Paitsi että lapseton minäkin.

Kyllä sullon enempi tukkaa