Suomen Marsalkka

[The Änes]

Tästähän se nyt lähtee

[[:]Kylkiluu[:]]

Suomen sisällissotahan oli oiva esimerkki siitä, miten yhteiskuntarauha järkkyy pahemman kerran eriarvoistavan politiikan ja jyrkkien tuloerojen myötä. Luulisi tästä jotakin opitun, vaan ei siltä oikein aina näytä, kun poliittista päätöksentekoa seuraa...

Tuskinpa valtaosa punaisten puolella taistelleista oli ajatuksissaan Suomea Neuvostoliiton osaksi viemässä, vaikka tällaisia päämääriä osalla punaisesta johdosta olisi ollutkin. Turhautunut ja vihainen kansa siinä haki oikeutta itselleen 

[Betonishamaani]

Ylen Mannerheim-elokuva keppoinen huitaisu

Ne, jotka uskoivat Yleisradion tuottaja Erkko Lyytisen lupauksiin Carl Gustaf Emil Mannerheimin inhimillisen puolen paljastamisesta, joutuvat pettymään.

Ne puolestaan ilahtuvat, jotka haluavat nähdä kevyesti tehdyn tarinan itseään ja rakkautta etsivästä miehestä. Tälle miehelle on elokuvassa annettu nimi Gustaf Mannerheim ja hänen naisensa ovat Anastasia, Maria ja Kitty. Muuta yhteistä Suomen Marsalkkaan tarinassa ei olekaan.

Jos Keniassa 20 000 euron budjetilla tehdyssä amatöörimäisessä leffassa ei olisi käytetty Mannerheimin nimeä, Yleisradio ei koskaan olisi sitä ostanut eikä tehnyt 200 000 euron realitysarjaa, joka seuraa tämän elokuvan tekemistä. Siis taitavaa markkinointia.

Petyin pinnallisuuteen
– Mä odotin tältä elokuvalta enemmän, kun oli lupaus, että se on kertomus Mannerheimin rakkauselämästä ja yksityiselämästä. Siinä se jäi aika pinnalliseksi. Toisaalta ymmärrän, että tämä oli tällainen tyylilaji, joka oli naiivi, aikuisten satu, sellaisena se ei iskenyt minuun, sanoo Demokraatti-lehden kulttuuritoimittaja Sari Saloranta.

– Vaikuttaa toteutukseltaan saippuasarjalta, sanoo TV-maailma -lehden elokuvakriitikko Matti Rämö.

– Siinä oli paljon kohtauksia, joissa oli jotain kauhean dramaattista, ja sitten loikattiin seuraavaan kohtaukseen. Käsikirjoituksessa oli näkökulmaa, mutta kun budjetti on mikä on, niin toteutus jää väkisinkin b-sarjan melodraamaksi.

Rämö arvioi, että yleisö ottaa elokuvan vastaan samalla närkästyksensekaisella yllätyksellisyydellä, mikä tässä on ollut tyylilajina uutisoinnissakin.

– Suuri osa kohauttaa varmaan olkapäitään, että tällainen tällä kertaa. Kyllä se kiivain keskustelu on jo takanapäin, arvelee Rämö.

Rämö häiritsi eniten heikohko näyttelijätyö.

– Eläytyminen oli vaisua, eikä se ainakaan minua elähdyttänyt.

Saloranta sen sijaan piti pääosan esittäjästä, mutta naisroolit eivät yltäneet samalle tasolle.

Stiller riemuitsee rohkeudesta
Ruben Stiller nautti ja riemuitsi Suomen Marsalkan lehdistönäytöksessä.

– Minusta tämä oli virvoittava tuulahdus, kun katsoo tätä pölyttynyttä Mannerheim-keskustelua.

– Tekijöille minä annan kaikki pisteet rohkeudesta. Tällaisessa ilmapiirissä, joka Suomessa perussuomalaisten voiton jälkeen vallitsee, tällaisen elokuvan tekeminen on rohkeuden osoitus.

– Elokuvassa on saippuaoopperan kömpelyyttä, mutta se jotenkin sopii loistavasti tähän yhteyteen, hehkuttaa Stiller

– Minä pidin tästä elokuvasta. Minuun mielestäni kaikki sellaiset kirjat ja elokuvat, jotka vähän heiluttavat tämän kansakunnan virallisten myyttien venettä ovat tervetulleita.

"Ei voi loukata ketään"
Journalismin tutkija Janne Zareff pitää universaalia tarinaa hyvänä ja sen toteutusta näin pienellä budjetilla onnistuneena.

– Se on enemmänkin harrastajaelokuva kuin isossa budjetilla tehty ammattilaistyö, Zareff sanoo.

– En minä osaa nähdä tätä elokuva millään tapaa loukkauksena Mannerheimia tai sotaveteraaneja kohtaan, niin innolla kuin sellaisia odotuksia on tietyssä osassa lehdistöä nostatettuki.n

Stiller jakaa idioottien leimoja
– Tämän elokuvan idea on siinä, että kerrotaan, mikä Mannerheimin tarinassa on universaalia ja yleisinhimillistä. Jos siitä suuttuu, niin täytyy olla idiootti. Ja jos on sitä mieltä, että musta näyttelijä ei voi näytellä Mannerheimia, niin on idiootti. Ja idiootti on sekin, joka kuvittelee että kuva Mannerheimista muuttuisi yhden tällaisen elokuvan takia, Stiller lataa.

Tekijätiimin melkein naiivi hyväntekemisen tahto antaa anteeksi elokuvan puutteita, vaikka sen ympärille luotiinkin valtavia odotuksia eriskummallisella tiedottamisella ja salailulla.

Kehystarinana on afrikkalainen isoisä, joka kertoo pikkulapsille Gustaf Mannerheimista. Elokuvaa kuvitetaan näiden lasten silmin, ja siksi Mannerheim on luonnollisesti tummaihoinen.

Asetelma kuitenkin ontuu pääosan esittäjän tavoin, eikä lapsiyleisö istu rakastavaisten erodraamoihin: He jäävät passiivisiksi kuuntelijoiksi, ja Suomessa kuvatut otokset tuntuvat irrallisilta.

Yritystä elokuvassa kuitenkin oli. Täytyy toivoa, että dokumenttisarja elokuvan tekemisestä kertoo tästä elokuvasta enemmän kuin itse elokuva, ja että Mannerheimista tehdään tarinan ansaitsema laatuleffa.

[Örtzi]

 Vuoden vanhassa valtiossa tuloerot? Punaisten varustaja ja käskyttäjänä toimi Pietarin bolshevikit, tulo-erojen mukaan tempaaminen oli lähinnä Leniniläistä propagandaa. Koko sisällissota oli Venäjän yritys kumota Suomen laillinen hallitus ja liittää Suomi neuvostotasavallaksi. Vuoden vanhassa valtiossa kun ei tuota eri-arvoistavaa politiikkaa oikein ole vielä ehditty harrastamaan. Varsinkaan maailmansodan myllertäessä euroopassa.
Venäjän bolshevikien masinoima koko kansallissota.

[[:]Kylkiluu[:]]

Meinaatko Ö, että täällä oltiin taloudellisesti samalla viivalla itsenäistymisvuonna tai sitä seuraavana? 

Millainen kansa on altis agitoinnille? Puutetta kärsivä ja tyytymätön, hyvin ohuesti tai ei lainkaan sivistetty. Siinä on mainio maaperä millaiselle kiihotukselle tahansa. Kansa oli jo valmiiksi jakautunut kahtia ja vihan siemen kylvetty jo aikapäiviä sitten.

Kuten sanottu, ei valtaosa punaisista ollut Suomea liittämässä Neuvostoliittoon. Suurin osa kuvitteli aseeseen tarttumalla vain kumoavansa hallituksen ja parantavansa olojaan. Ja sitä eriarvoistavaa politiikkaa oli Suomessa kyllä harrastettu jo ennen itsenäistymistä.

[Örtzi]

Meinaatko Ö, että täällä oltiin taloudellisesti samalla viivalla itsenäistymisvuonna tai sitä seuraavana? 

Millainen kansa on altis agitoinnille? Puutetta kärsivä ja tyytymätön, hyvin ohuesti tai ei lainkaan sivistetty. Siinä on mainio maaperä millaiselle kiihotukselle tahansa. Kansa oli jo valmiiksi jakautunut kahtia ja vihan siemen kylvetty jo aikapäiviä sitten.

Kuten sanottu, ei valtaosa punaisista ollut Suomea liittämässä Neuvostoliittoon. Suurin osa kuvitteli aseeseen tarttumalla vain kumoavansa hallituksen ja parantavansa olojaan. Ja sitä eriarvoistavaa politiikkaa oli Suomessa kyllä harrastettu jo ennen itsenäistymistä.

Valta-osa punaisista oli juurikin liittämässä suomea takaisin Venäjään, josta oli tullut vallankumouksessa "työläisten paratiisi". Suomi nuorena valtiona ei ollut vielä ehtinyt tekemään olojen parantamiseksi mitään, olihan maa vasta 1.5 kuukautta "nuori". Sisällissota kun käytiin  27. tammikuuta – 16. toukokuuta 1918. Turha sanoa, että Suomen Valtion politiikan takia tuo käytiin, kyllä syynä on ollut yksinomaan kommunistisen Venäjän yrityksestä saada Suomi takaisin siipiensä alle.

[Örtzi]

Ja tuo "eriarvoistava politiikka" taas on ollut Venäjän vallan peruja, ei Suomen valtiota voi siihen syylliseksi laittaa.

[The Änes]

Kyllä minä muistan mistä siinä oli oikeasti kyse, sillon nuorena poikana kuuntelin kun nakkikioskilta se lähti tuo sisällissota, siinä sitä olikin vasta kähinä

[[:]Kylkiluu[:]]

Meinaatko Ö, että täällä oltiin taloudellisesti samalla viivalla itsenäistymisvuonna tai sitä seuraavana? 

Millainen kansa on altis agitoinnille? Puutetta kärsivä ja tyytymätön, hyvin ohuesti tai ei lainkaan sivistetty. Siinä on mainio maaperä millaiselle kiihotukselle tahansa. Kansa oli jo valmiiksi jakautunut kahtia ja vihan siemen kylvetty jo aikapäiviä sitten.

Kuten sanottu, ei valtaosa punaisista ollut Suomea liittämässä Neuvostoliittoon. Suurin osa kuvitteli aseeseen tarttumalla vain kumoavansa hallituksen ja parantavansa olojaan. Ja sitä eriarvoistavaa politiikkaa oli Suomessa kyllä harrastettu jo ennen itsenäistymistä.

Valta-osa punaisista oli juurikin liittämässä suomea takaisin Venäjään, josta oli tullut vallankumouksessa "työläisten paratiisi". Suomi nuorena valtiona ei ollut vielä ehtinyt tekemään olojen parantamiseksi mitään, olihan maa vasta 1.5 kuukautta "nuori". Sisällissota kun käytiin  27. tammikuuta – 16. toukokuuta 1918. Turha sanoa, että Suomen Valtion politiikan takia tuo käytiin, kyllä syynä on ollut yksinomaan kommunistisen Venäjän yrityksestä saada Suomi takaisin siipiensä alle.

No tottakai kyse oli kommunistisen Venäjän yrityksestä saada Suomi takaisin valtaansa, en minä sitä kiistäkään  Mutta ei yhtenäinen kansa nouse kapinaan, siihen vaaditaan otollinen maaperä ja sen tarjosi Suomessa vallinnut jako omistavaan luokkaan ja työläisiin. Tätä jakoa ei omistavalla luokalla ollut kiirettä korjaamaan, päinvastoin kaikki yritykset kohti hyvinvointivaltiota ja pääoman tasaisempaa jakautumista koetettiin uutterasti tukahduttaa.

Kyllä minä tiedän, milloin Suomi on itsenäistynyt ja kuinka kauan Suomi oli valtiona ehtinyt harjoittaa itsenäistä politiikkaa ennen sisällissodan syttymistä, mutta et suinkaan sinä väitä Venäjän olleen yksin syypää täällä vallinneisiin luokkaeroihin ja porvarillisen Suomen koettaneen kaikin voimin korjata köyhän kansanosan oloja ennen itsenäistymistä? Sitä minä tässä koetan sanoa, että sisällissodan syttymisen taustalla oli paljon muutakin kuin kommunistisen Venäjän valtausyritys.

[Örtzi]

Meinaatko Ö, että täällä oltiin taloudellisesti samalla viivalla itsenäistymisvuonna tai sitä seuraavana? 

Millainen kansa on altis agitoinnille? Puutetta kärsivä ja tyytymätön, hyvin ohuesti tai ei lainkaan sivistetty. Siinä on mainio maaperä millaiselle kiihotukselle tahansa. Kansa oli jo valmiiksi jakautunut kahtia ja vihan siemen kylvetty jo aikapäiviä sitten.

Kuten sanottu, ei valtaosa punaisista ollut Suomea liittämässä Neuvostoliittoon. Suurin osa kuvitteli aseeseen tarttumalla vain kumoavansa hallituksen ja parantavansa olojaan. Ja sitä eriarvoistavaa politiikkaa oli Suomessa kyllä harrastettu jo ennen itsenäistymistä.

Valta-osa punaisista oli juurikin liittämässä suomea takaisin Venäjään, josta oli tullut vallankumouksessa "työläisten paratiisi". Suomi nuorena valtiona ei ollut vielä ehtinyt tekemään olojen parantamiseksi mitään, olihan maa vasta 1.5 kuukautta "nuori". Sisällissota kun käytiin  27. tammikuuta – 16. toukokuuta 1918. Turha sanoa, että Suomen Valtion politiikan takia tuo käytiin, kyllä syynä on ollut yksinomaan kommunistisen Venäjän yrityksestä saada Suomi takaisin siipiensä alle.

No tottakai kyse oli kommunistisen Venäjän yrityksestä saada Suomi takaisin valtaansa, en minä sitä kiistäkään  Mutta ei yhtenäinen kansa nouse kapinaan, siihen vaaditaan otollinen maaperä ja sen tarjosi Suomessa vallinnut jako omistavaan luokkaan ja työläisiin. Tätä jakoa ei omistavalla luokalla ollut kiirettä korjaamaan, päinvastoin kaikki yritykset kohti hyvinvointivaltiota ja pääoman tasaisempaa jakautumista koetettiin uutterasti tukahduttaa.

Kyllä minä tiedän, milloin Suomi on itsenäistynyt ja kuinka kauan Suomi oli valtiona ehtinyt harjoittaa itsenäistä politiikkaa ennen sisällissodan syttymistä, mutta et suinkaan sinä väitä Venäjän olleen yksin syypää täällä vallinneisiin luokkaeroihin ja porvarillisen Suomen koettaneen kaikin voimin korjata köyhän kansanosan oloja ennen itsenäistymistä? Sitä minä tässä koetan sanoa, että sisällissodan syttymisen taustalla oli paljon muutakin kuin kommunistisen Venäjän valtausyritys.

En väitä, en. Osansa on myös Ruotsilla. Luokkaerot kun syntyivät pää-asiallisesti Ruotsin vallan aikana. Ja nuo satoja vuosia vallinneet luokkaerot Suomen valtio kuitenkin hyvin nopeasti tasoitti. Eikä olisi tasoittanut, jos sisällissota olisi päättynyt toisin. Olisimme saaneet nauttia "työläisen paratiisista". 
Itsellä kun ei ole poliittista kantaa kumpaakaan leiriin, niin olen kylmästi tarkastellut tätä historiallisten faktojen mukaan. Jo teini-iässä.