Keräilläänpäs vitsejä

[kenny]

Nämä eivät sinänsä ole vitsejä vaan vanhempien kertomaa: 

Äiti ja kaksi lasta olivat ruokakaupan kassajonossa. Vanhempi lapsista (n. 4-5 v.) kulki kärryn vieressä ja nuorempi (n. 2 v.) istui kärryssä tuttia imien. Vanhempi lapsista kärtti äidiltä karkkia. Äiti totesi: "Ei osteta tänään mitään nameja." Edelleen lapsi jatkoi kinuamista. Heidän takanaan jonossa ollut vanhempi rouva sanoi ystävällisesti: "Pitää uskoa, jos äiti sanoo että ei." Tähän vanhempi lapsi totesi: "Haista sinä vittu!" ja nuorempi otti tutin suusta ja sanoi: "Niin juttiinsa!" [lähettänyt Jyrki]

Olin kolmevuotiaan tyttäreni kanssa eräänä syksynä metsässä samoilemassa. Tyttäreni kysyi, miksi emme kerää koskaan sieniä. Vastasin, että äiti ei tunne kuin kärpässienen, joten ei voida kerätä niitä syötäväksi. Tytär tokaisi siihen, että eihän se haittaa kun meillä ei muut syö sieniä kuin isä. Muutaman päivän päästä menimme neuvolaan ja neuvolatäti näytti kirjasta sienen kuvaa ja kysyi tyttäreltäni mikä se on. Siihen tyttö vastasi että kärpässieni ja äiti kerää niitä isille ruuaksi.

Illallisvieraat viipyivät hyvin pitkään eli aamusarasteen aikaan pääsimme levolle. Aamu(päivällä) heräsimme hiljaiseen lapsen ääneen... poikamme, joka ei vielä osannut puhua, ja tyttäremme istuivat olohuoneen sohvalla yöpuvuissaan, viltti polvillaan ja katselivat meitä avoimesta makuuhuoneen ovesta. Tyttäreni sanoi pikkuveljelleen: Jos joku kysyy, kerrotaan että ne kuoli viinaan!
- tämä pani ajattelemaan lasten maailmaa.

Olin 2-vuotiaan Tuulin kanssa kylän kaupassa ostoksilla. Tuuli halusi taas kantaa omaa koria, johon hän yleensä keräsi pikkuveljeään varten vauvansosepurkin ja jotain muuta pientä mihin sai luvan. Tällä kertaa Tuuli touhusi omiaan sillä aikaa kun asioin lihatiskillä. Kun ennätin pikkuneidin perään hän oli juuri sovittamassa olutpulloja koriinsa selittäen vieressä hohottavalle kauppiaalle ja muille naureskeleville asiakkaille, että "isi juo kajjaa!"
- Kyllä nolotti!

Minna 8 v. laittoi hiuksiani ja kehui kampauksen tehtyään: "Olet aivan ihanan näköinen, ihan kuin prinsessa. Ei tarvi kuin kruunu vain päähän ja ajatella, ei tarvi laittaa ollenkaan meikkejä kun sinulla on niin keltaiset hampaat".

4-vuotias istui äitinsä ostoskärryssä marketin kassajonossa ja ystävystyi takana jonottavan tädin kanssa. Juttelivat niitä näitä kunnes pikkutyttö muisti äkkiä merkillisen tapauksen ja kailotti kirkkaalla äänellä: "Kun minä heräsin niin isi ja äiti voimisteli yöllä!"

- Kaikki kääntyivät katsomaan tulipunaista yövoimistelijaa. Onneksi en ollut vaimoni mukana sillä kassajono ei kuulemma koskaan ole liikkunut niin piinallisen hitaasti.

Olimme ruokakaupan kassajonossa. Yllättäen tyttäreni nosti hameeni helmat ylös. Kun kysyin, miksi hän näin, vastasi hän: "Minä vain tarkistin, onko sulla nyt alushousut jalassa!"

Olimme autoajelulla. Poliisi pysäytti ja pyysi puhaltamaan. Puhallettuani poliisi totesi, että kaikki on OK. Siihen tyttäreni takapenkiltä:
"Niin kyllä nyt, mutta tulepas illalla kotiin puhalluttamaan!"

[IsoPahaJolppi]

Miksi erotin sihteerini

Kaksi viikkoa sitten oli minun 45-vuotissyntymäpäiväni, enkä ollut kovin innoissani, kun aamulla heräsin eikä vaimo edes onnitellut saatikka antanut lahjaa. Hän ei sanonut minulle edes hyvää huomenta. Ajattelin, että sellaisia vaimot ovat, mutta lapset sentään muistavat. Sitten heräsivät lapset, mutta kukaan heistä ei sanonut sanaakaan.

Sen jälkeen menin toimistolleni. Tunsin itseni hyvin vanhaksi, masentuneeksi ja pettyneeksi. Kun kävelin toimistooni, sihteerini sanoi: "Hyvää huomenta pomo, ja hyvää syntymäpäivää!" Se sai minut tuntemaan oloni hieman paremmaksi.

Työskentelimme iltapäivään saakka, jolloin sihteerini koputti oveen ja sanoi: "Tiedätkös, ulkona on hyvin kaunis ilma ja tänään on syntymäpäiväsi. Mitäs jos mentäisiin lounaalle, vain sinä ja minä?"

Niinpä me menimme pieneen viehättävään maaseuturavintolaan. Joimme parit martinit, lounas oli loistava, ja meillä oli todella hauskaa. Sen jälkeen piti palata toimistolle, mutta hän sanoi: "On niin kaunis päivä, onko meidän pakko mennä vielä toimistoon?"

"Enpä usko", minä vastasin, jolloin hän ehdotti menemistä hänen asuntoonsa.

Niin teimmekin, ja perillä hänen asunnollaan joimme vielä martinit ja poltimme savukkeet. Sitten hän sanoi käyvänsä vaihtamassa päälle jotain mukavampaa, jos minulle sopii. Vastasin myöntävästi.

Hän meni makuuhuoneeseen ja noin viiden minuutin kuluttua hän tuli takaisin suuri syntymäpäiväkakku sylissään. Hänen perässään kävelivät vaimoni, lapseni ja tusinoittain ystäviäni, ja he kaikki lauloivat: "Paljon onnea vaan".

Ja siinä minä istuin, sohvalla, alasti.   

[Ki-Ho]

Seiskasta lainattu.

Mies oli ostamassa mersua mannelta:
-Taitaa olla mittaria rukattu raskaammalla kädellä.

-Kuin niin hyvä veli ?

-No kun vuosimallina on -87 ja mittari näyttää vain 200km.

-Elähän nyt hyvä veli. Tää on miun työauto!

[jalkapuoli]

 Tiedätkö, miksi Neuvostoliitossa ei ole kaupoissa banaaneja?
- En. Miksi?
- Ne käytetään kaikki lääketieteellisiin tarkoituksiin.
Tarkemmin sanottuna raskaustestien tekoon.
- Älähän nyt. Miten banaanilla voi muka tehdä raskaustestin?
- Helposti. Banaani työnnetään tutkittavan sisään. Seuraavana päivänä
se otetaan pois ja katsotaan onko sitä puraistu   

[idieh]

Tiedätkö, miksi Neuvostoliitossa ei ole kaupoissa banaaneja?
- En. Miksi?
- Ne käytetään kaikki lääketieteellisiin tarkoituksiin.
Tarkemmin sanottuna raskaustestien tekoon.
- Älähän nyt. Miten banaanilla voi muka tehdä raskaustestin?
- Helposti. Banaani työnnetään tutkittavan sisään. Seuraavana päivänä
se otetaan pois ja katsotaan onko sitä puraistu   

[jalkapuoli]

Ruotsalainen Britt, italialainen Veronica, englantilainen Ann ja suomalainen Liisa keskustelivat siitä, mitä nimitystä kussakin maassa käytettiin miehen sukupuolielimestä.
- Me sanomme sitä lumipalloksi, selitti Britt. Sillä mitä enemmän sitä puristaa, sitä tiiviimmäksi se tulee.
- Me kutsumme sitä gentlemanniksi, kertoi Ann. Sillä se nousee aina seisomaan, kun naisia vain on läsnä.
- Meillä se on näytelmän päätepiste, kertoi puolestaan Veronica. Sillä se painaa päänsä alas jokaisen aktin jälkeen.
- Me nimitämme sitä huhuksi, totesi Liisa. Kulkeehan sekin suusta suuhun

[Noutaja]

Ei tämäkään mikään vitsi oo, mutta kuulinpahan entiselt vuokraemännält aika pahan.

Niitten perheystävät osti rivitalosta päätykämpän ja siellä oli ollu sitte kauheen kylmä varsinkin päätyseinällä.
Noh, sitä kun oli sitten tutkittu ja revitty seinä auki, ni oli huomattu ettei siellä ollu lainkaan eristettä ja tämmönen viesti:

[joku päivämäärä]
Sain tänään potkut. Vituttaa. En jaksa villottaa.

[jalkapuoli]

Esimieskö?
Elelipä kerran metsässä orpo jänönen ja orpo käärme. Ne kumpikin sattuivat olemaan syntymästään sokeita.

Eräänä päivänä jänö oli tapansa mukaan hyppelemässä ympäri metsää ja käärme oli luikertelemassa ympäri metsää, kun jänömme kompastui käärmeeseen ja kaatui.Tämän seurauksena tietysti käärmekin kolhiintui.

"Voi hyvä tavaton", sanoi jänö, "Olen kamalan pahoillani! En tarkoittanut satuttaa sinua. Olen ollut syntymästäni saakka sokea, enkä näe eteeni. Itse asiassa, koska olen myös orpo, en edes tiedä mikä minä olen."

"Ei se mitään", käärme vastasi. "Itse asiassa minä olen myös syntynyt sokeana enkä koskaan tuntenut äitiäni. Entäpä jos minä luikertelisin päälläsi ja yrittäisin selvittää mikä sinä olet."

"Voi, sepä vasta olisi ihanaa!", vastasi jänönen.  Niinpä käärme luikerteli jänön ympärillä tunnustellen ja sanoi:

"Hmm,sinua peittää pehmeä turkki; sinulla on hyvin pitkät korvat, nenäsi nykii ja sinulla on pehmeä hännän tupsukka. Sanoisin, että sinä olet melko varmasti jänöpupu."   

"Oi kiitos! Kiitos!", hihkui jänönen.

Sitten jänönen ehdotti käärmeelle: "Entäs jos minä tunnustelisin sinua käpälälläni ja auttaisin sinua samalla tavalla kuin sinä autoit minua." Niinpä jänö tunnusteli käärmettä joka puolelta ja sanoi sitten:

"Jaa, sinä olet lipevä ja niljakas ja sinulla on kaksihaarainen kieli... ei korvia, ei selkärankaa eikä palleja. Sanoisin, että olet melko varmasti joko esimies tai mahdollisesti jopa ylempää johtoa.

[jalkapuoli]

Basisti oli häämatkalla Turusta Tampereelle. Hän pysäytti auton Tampereen pikkutielle ja työnsi kätensä vaimon pikkuhousuihin, johon vaimo: - Voit mennä toki pidemmällekin, ollaanhan me nyt naimisissakin. Basisti ajoi Vaasaan...

[Susey]